Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen sekä Venäjä-politiikka että pohjoisen ulottuvuuden edunvalvonta Euroopan unionissa ovat hyvin hataralla pohjalla, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Tarja Cronberg (vihr.) Kalevalle.
Suomen on Cronbergin mielestä luotava uusi Venäjä-politiikkaa. Hän penää, mikä on Suomen rooli laajentuvan unionin yhteistyössä Venäjän kanssa. Cronberg ennustaa, että uudet jäsenmaat ottavat vahvasti esille Venäjä-korttinsa.
"Suomen kilpailuetu Venäjän suhteissa EU:ssa voi olla siinä, ettemme ole Naton jäsen, jolloin voisimme uskottavasti tehdä yhteistyötä Venäjän ja EU:n kumppanuuden hyväksi. Suomi ei esiintyisi myöskään kaksinaismoralistisesti."
Cronberg arvelee, että entiset Itä-Euroopan maat, jotka ovat kohta sekä Naton että EU:n jäseniä, saattavat ryhtyä pelaamaan kahdella kortilla. "Niillä on kielteinen asenne Venäjään ja sen takia ne ovat liittyneet Natoon. Toisaalta ne käyttävät EU:ssa etunaan Venäjä-korttiaan ja tarjoavat kokemustaan unionin käyttöön."
"Suomella on tarjota kokemusta toimivasta raja-alueyhteistyöstä ja siinä pohjoinen ulottuvuus on ollut tärkeä instrumentti", Kööpenhaminan rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen ex-johtaja Cronberg korostaa.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana myös toiminut Cronberg kertoo, että puolalaiset ja unkarilaiset ovat käyneet hakemassa oppia rajayhteistyöstä Suomen itärajalta.
Cronberg ei allekirjoita tutkijoiden Christer Pursiaisen ja Sinikukka Saaren arvioita, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen vaikutusmahdollisuuksia Venäjää kohtaan.
"Suomen mahdollisuudet toimia välittäjänä ja vaikuttaa Venäjän integroitumiseen länsieurooppalaiseen talouteen ovat suuremmat liittoumattomana."
Potti pohjoiselle ulottuvuudelle
Cronberg ihmettelee, että hallitus ei ole esittänyt mitään uusia toimia pohjoiseen ulottuvuuteen.
Cronbergin mukaan Venäjän uusi pääministeri Viktor Hristenko on arvostellut pohjoista ulottuvuutta, ettei siinä ole ollut riittävästi konkreettisia projekteja, vaan enemmänkin koordinointia puheiden tasolla. Hristenko vastasi aiemmin Venäjän hallituksessa pohjoisesta ulottuvuudesta.
Pohjoisen ulottuvuudelle pitäisi Cronbergin mukaan viimeistään nyt saada EU:ssa sekä oma rahoituspotti että instituutio. Hän muistuttaa, että unionin kiinnostus suuntautuu enemmän uusiin jäsenmaihin. Puola on ajamassa EU:lle itäistä ulottuvuutta.
Cronbergin mielestä Paavo Lipposen (sd.) hallituksella oli selkeä näkemys Venäjästä ja vahva ote pohjoisen ulottuvuuden edistämisessä. "Pohjoisen ulottuvuudessa on toisaalta erittäin mielenkiintoista se, että se on selvinnyt näin pitkälle ilman instituutiota."
Lipponen oli vahva puolestapuhuja
Jean Monnet -professori Jyrki Käkönen Tampereen yliopistosta arvelee, että pohjoinen ulottuvuus pysyi esillä Lipposen aktiivisuuden ansiosta. "Pohjoisessa ulottuvuudessa on vaikea nähdä, mikä siinä olisi, että se pysyisi jatkossa hengissä."
Käkösen mielestä pohjoinen ulottuvuuden olisi pitänyt saada alusta lähtien EU:ssa omat resurssit.
"Suomi möi muille EU-maille sen sillä, että siihen ei tarvita uusia resursseja."
Suomi Venäjän liittolaiseksi
Käkösen mukaan pohjoinen ulottuvuus perustuu siihen, että vuorovaikutus EU:n ja Venäjän välillä toisi Suomelle erityisiä etuja.
Käkösen mielestä Venäjä pitäisi nähdä Suomen liittolaisena ja taloudellisena partnerina. Hän tähdentää, että Euroopan energiavarat ovat Venäjällä.
Käkönen ennustaa, että Suomi voi jäädä EU:n Venäjä-politiikassa uusien jäsenmaiden jalkoihin.
"Yhteydet Venäjältä Keski-Eurooppaan ovat sujuvammat Baltian, Puolan ja Saksan kautta kuin Suomen."
"Missä pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa on tällä hetkellä? Mitä hyötyä siitä on ollut Suomelle", vihreiden eurovaaliehdokkaaksi lupautunut kansainvälisen politiikan tutkija Käkönen kysyy.
Lapin yliopiston professorin Esko Riepulan työryhmä pohtii parhaillaan, mitä pohjoinen ulottuvuus antaisi pohjoisille alueelle. Käkönen ei odota ihmeitä ryhmän työltä.