Helsinki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) käsiteltiin tiistaina tapausta, jossa suomalaismies väittää Suomen velkajärjestelylain rikkovan hänen ihmisoikeuksiaan.
Suullisessa käsittelyssä puoleksi tunniksi pääsivät ääneen sekä velkajärjestelylakia paheksuva kantaja että sitä puolustava Suomen valtion edustaja. Päätös tapauksesta on tulossa syksyllä.
Pohjanmaalainen pienyrittäjä valitti ihmisoikeustuomioistuimeen, kun hänen velallisensa maksettavaksi jäävä velka pieneni ratkaisevasti velallisen päästyä velkajärjestelyyn.
Velka oli muodostunut pienyrittäjän taattua toisen pienyrittäjän lainan, jonka hän lopulta joutui myös maksamaan. Pohjanmaalaismies olisi halunnut velalliseltaan takaisin kaikki maksamansa lähes 20 000 euroa, mutta joutui tyytymään maksuohjelman mukaiseen 364 euroon.
Velkajärjestelylaki ei ollut voimassa vielä siinä vaiheessa, kun laina taattiin.
Myös muut maat kiinnostuneita
Menettämiensä rahojen lisäksi mies vaatii EIT:ssä valtiolta 20 000 euron korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Miehen asianajajan Christian Näsmanin mukaan EIT:n käsittelyssä puhutun perusteella ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, mille kannalla tuomioistuin tapauksessa asettuu.
Ihmisoikeustuomioistuimessa käsitellään asioita suullisesti varsin harvoin. Tuomioistuin ottaa kantaa vain yksittäistapaukseen, mutta päätöksellä voi olla vaikutusta jopa koko velkajärjestelylakiin. Jos tuomioistuin päätyy miehen kannalle ja määrää tälle korvauksia, voivat vastaavia korvauksia lähteä hakemaan muutkin samantyylisessä tilanteessa olevat. Tämä saattaisi pakottaa Suomen tarkistamaan käytäntöjään.
Suomalaismiehen tapaus on herättänyt kiinnostusta myös muissa maissa, joissa on samantapainen velkajärjestelyjärjestelmä kuin Suomessa. Tapauksen kirjalliseen käsittelyyn osallistuivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Britannia ja Hollanti. Ne perustelivat osallistumistaan sillä, että annettavalla päätöksellä voi olla merkitystä myös niiden lainsäädännölle.