Suomi antoi keskiviikkona lisäselvityksen Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle. Komitea jakoi alkukesästä Suomelle pyyhkeitä tutkintavankien säilyttämisestä poliisin tiloista, Helsingin vankilan niin sanotuista paljuselleistä sekä potilaiden eristämisestä Vanhan Vaasan psykiatrisessa sairaalassa.
Komitea vieraili huhtikuussa seitsemällä poliisilaitoksella, päihtyneiden selviämisasemalla ja ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä, kolmessa vankilassa sekä kahdessa psykiatrisessa sairaalassa. Suomen piti antaa pikaisia lisäselvityksiä epäkohdista jo elokuun puolivälissä.
Suomen vastauksessa todetaan, että tutkintavankien pitäminen poliisivankiloissa on vähentynyt vuodesta 2003, jolloin komitea teki edellisen tarkastuskäynnin Suomessa. Tutkintavangeista 15,4 prosenttia säilytettiin viime vuonna poliisin tiloissa, kun vuonna 2003 sama prosentti oli 27,5. Toisaalta vuonna 1995 prosentti oli 16,5.
Oikeusministeriön mukaan tavoitteena on vähentää tutkintavankien määrää poliisien tiloissa tulevaisuudessa. Lisäksi vankien säilytysaikaa poliisivankiloissa pyritään lyhentämään huomattavasti.
Vankien sijoittamista varsinaisiin tutkintavangeille tarkoitettuihin vankiloihin vaikeuttaa kuitenkin se, että useimmat vankiloista ovat yliasuttuja. Ahtauden takia myös samasta rikoksesta epäiltyjen pitäminen erillään on vaikeampaa vankiloissa kuin poliisilaitoksilla.
Paljuselleihin ei ole tulossa ratkaisua lähivuosina
Helsingin vankilassa tarpeet tehdään muoviämpäreihin eli niin sanottuihin paljuihin yhä 133 sellissä. Erityisen huolestuttavana valtuuskunta piti sitä, ettei asunto-osastojen kunnostusta edes mainita vankilan vuoteen 2015 ulottuvassa rakennus- ja kunnostussuunnitelmassa.
Suomen vastauksen mukaan kunnostus ei näytä lähivuosina määrärahojen niukkuuden takia todennäköiseltä. Lisäksi todetaan, että joidenkin arvioiden mukaan vessattomia asuinosastoja voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa vankien toimintatiloiksi. Asiaa koskevat selvitykset ovat kuitenkin kesken. Myös vankiluvun kehitys vaikuttaa ratkaisuihin.
Vaasan tilanteeseen Suomi lupaa puuttua. Eristämistä aiotaan vähentää muun muassa tehostamalla eristämisen syiden ja pituuden seurantaa. Lisäksi eristettyjä potilaita pyritään aktivoimaan.
Komitean varsinainen kertomus tarkistuskäynnistä valmistuu loppuvuodesta. Suomen hallitus vastaa raporttiin noin puolessa vuodessa.