Suomen vä­ki­lu­ku kasvoi yhä - maa­han­muut­to lähes ainoa syy

Suomen väestönkasvu hidastui viime vuodesta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestönkasvua selittää lähes yksinomaan muuttovoitto ulkomailta.

Maahanmuuttajat ovat pitäneet Suomen väkiluvun kasvu-uralla.
Maahanmuuttajat ovat pitäneet Suomen väkiluvun kasvu-uralla.
Kuva: Leinonen Jukka

Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna, kertoo Tilastokeskus. Väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 476 911 henkeä. Kasvua tuli alkuvuonna 5 160 henkeä.

Tilastokeskuksen mukaan kasvua selittää lähes yksinomaan muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 4 470 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys syntyvyyden kautta oli vain 690 henkeä.

Väestönkasvu on ollut huomattavasti hitaampaa kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Kasvua oli 4 660 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Väestönlisäyksen supistumista selittää ulkomailta tulevan muuttovoiton pieneneminen. Myös luonnollinen väestönlisäys pieneni huomattavasti.

Ennakkotietojen mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden alkupuolella 10 880 henkeä. Suomesta muutti ulkomaille 6 410 henkeä. Maahanmuuttajista Suomen kansalaisia oli 4 240 ja maastamuuttajista 4 300.

Alkuvuonna syntyi 27 240 lasta. Kuolleita oli 26 550.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Myös Ahvenanmaalla väestönlisäys oli hieman positiivinen.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Lapin maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 860 henkeä. Pohjois-Savon väkiluku väheni 620 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Myös suhteellisesti suurin väestötappio oli Lapin maakunnassa, 4,7 promillea, ja toiseksi suurin Kainuussa, 4,6 promillea.