Tilastokeskuksen torstaina julkaisema ennuste lupaa nopeaa väestönkasvua Uudellemaalle, Itä-Uudellemaalle, Ahvenanmaalle ja Pirkanmaalle. Maakuntien väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 10 prosenttia, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.
Kaupungeista eniten väkilukuaan kasvattaa Espoo, jossa asuu vuoteen 2020 mennessä 40 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Seuraavaksi eniten väestöään kasvattavat Vantaa, Helsinki, Tampere ja Oulu. Vantaalla väestö kasvaa ennusteen mukaan 25 000:llä, Helsingissä 20 000:llä, Tampereella 16 000:llä ja Oulussa 15 000 hengellä.
Huonoja uutisia ennuste tarjoaa Kainuulle, Etelä-Savolle, Lapille ja Pohjois-Karjalalle. Kainuun väestön arvioidaan pienenevän 8 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kun se kolmessa muussa maakunnassa vähenee 5 prosentilla.
Väestönkasvu jatkuu voimakkaana
Ennusteen mukaan Suomen väestönkasvu jatkuu nopeana aina vuoteen 2030 asti. Tuolloin maassamme asuu noin 5,7 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2030 rikotaan toinenkin virstanpylväs, kun kuolleiden määrän ylittävää syntyneiden määrän.
Maahanmuutto pitää kuitenkin väestönkasvua yllä senkin jälkeen. Nettomaahanmuutoksi Tilastokeskus arvioi kymmenentuhatta henkeä vuodessa.
Työikäisten määrä alkaa vähentyä jo kolmen vuoden päästä, kun sotienjälkeiset suuret ikäluokat ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Vuoteen 2040 mennessä työikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan nykyisestä 66,5 prosentista noin 57,5 prosenttiin.
Vuonna 2040 Suomessa asuu lähes 350 000 yli 85-vuotiasta ihmistä.
Väestön ikääntyessä kasvaa myös lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden. Kun suhde nykyisellään on noin 50, vuonna 2034 se on lähellä 75:tä.
Tavoitteena herättää päättäjät
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kuitenkin muistuttaa, että väestöennusteita ei tule tulkita vääjäämättömänä tulevaisuutena. Ennusteeseen ei esimerkiksi lasketa aluepoliittisten eikä sosiaalisten päätösten vaikutusta väestömäärään.
"Väestöennuste onkin ennen kaikkea apuväline päätöksentekijöille sen arvioimiseksi, onko kehitys suotava vai tarvitaanko korjaavia toimia. Ennusteen tehtävä on herättää päättäjät tarvittaessa toimimaan", Rapo kuvailee.
Rapon mukaan pieni kunta voi esimerkiksi yhdellä asuinalueen kaavoituksella saada muuttovoittoa yhdessä vuodessa enemmän kuin edellisen kymmenen vuoden aikana yhteensä.
Myös kuntien yksilöllinen käsittely on ennusteessa mahdotonta, koska joissakin kunnissa kehitys on voinut olla ennustejakson aikana normaalisti poikkeava.
Tilastokeskus on aiemmin julkistanut väestöennusteen kolmen vuoden välein. Vastedes ennuste on tarkoitus tehdä kahden vuoden välein.
