Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan muuttovoitto ulkomailta ylläpiti väestönkasvua alkuvuonna 2015.
Suomen väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana 1 540 henkeä. Väestönkasvun ainoana syynä oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 1 980 enemmän kuin maastamuuttoja.
Luonnollista väestönlisäystä ei ollut tammi-maaliskuussa, sillä syntyneitä oli 440 vähemmän kuin kuolleita. Syntyneitä on ollut vähemmän kuin kuolleita vuosineljänneksen ajan viimeksi vuonna 1942.
Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 473 465. Väestön määrä kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 2 400 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten.
Tammi-maaliskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 5 350 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 370 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 300 vähemmän ja maastamuuttoja 140 vähemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 360 ja maastamuuttajista 2 380.
Syntyvyys laski huomattavasti
Tammi–maaliskuun aikana syntyi 13 390 lasta, mikä on 560 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kuolleiden määrä oli 13 830, mikä on 690 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 53 400. Vähennystä edellisen vuoden tammi–maaliskuuhun verrattuna oli 1 600 muuttoa vuoden 2015 kuntajaon mukaan.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Väkiluvun kasvu oli määrällisesti suurinta Uudellamaalla, jossa väestön määrä kasvoi 3 380 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, 390 hengellä.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 420 henkeä. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa: 2,9 promillea.
