Pääkirjoitus

Suomen us­kal­let­ta­va yrittää

Ei ole suuri uutinen, että Suomi on muutaman viime vuoden aikana hukannut kykynsä uusiutua ja kasvaa.

Ei ole suuri uutinen, että Suomi on muutaman viime vuoden aikana hukannut kykynsä uusiutua ja kasvaa. Varovaisuus tuntuu voittaneen yritteliäisyyden ja riskinoton.

Näköalattomuuden ilmapiirin voi lukea tilastonumeroina yrittäjien toimeliaisuutta mittaavan Global Entrepreneurship -indeksin tuoreimmista tuloksista.

Kansainvälisen mittarin mukaan yrittäjyyspotentiaali on Suomessa alimmillaan lähes kymmeneen vuoteen. Yhdysvaltalainen, yrittämisen kehittämiseen keskittynyt Gedi-instituutti on mitannut haastatteluin ja asennetutkimuksin eri maiden yritysilmastoa vuodesta 2006 lähtien.


Yrittäjyyspotentiaaliin lasketaan mittauksessa kuuluvaksi muun muassa asenteet yrittäjyyteen, kyvykkyys sekä halu menestyä ja kasvaa.

Suomi saa sadasta pisteestä 65,7 eli matalimman lukeman koko mittausajalta. Ruotsin vastaava luku on kuutisen yksikköä korkeampi.

Suomi luetaan mittauksessa kymmenen eniten tippuneen maan joukkoon, jossa verrokkeja ovat muun muassa Puerto Rico ja Peru.

Amerikkalaisten kokoama indeksi kertoo Suomen tilanteen koruttomasti. Talouden resurssit eivät muutu elinkeinotoiminnaksi ja yhteiskunnan hyödyksi, mikä on markkinatalousmaalle kohtalokas yhtälö puhumattakaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta.

Suomalaisilla on käytössään useita kilpailutekijöitä: korkea koulutustaso, tutkimusosaaminen ja ammattitaito. Myös yrittäjyyden tukijärjestelmät porkkanoineen ovat periaatteessa kunnossa ja toimintakykyisinä.

Liikkeelle kannustavan toimintakulttuurin puuttuessa koulutuksen ja osaamisen tuomat kilpailuvaltit jäävät käyttämättä.


Suomesta puuttuu luontainen kasvuhakuisuus, kun kyvykkäät, yrittäjähenkiset ihmiset eivät syystä tai toisesta ohjaudu käyttämään osaamistaan.

Pitkään jatkunut taloustaantuma on syönyt henkistä liikkumavaraa ja uskallusta enemmän kuin osaamme olettaa. Jokainen havaitsee, ettei nykyinen talousmasennus suosi innostuneisuutta, kekseliäisyyttä ja uuden kokeilua.

Tuhannet yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa lomautuksin ja irtisanomisin, mikä ei ole parasta tulevaisuuteen valmistautumista, vaikka varmasti taloustilanteen sanelema pakko. Supistamalla on mahdoton kasvaa.


Kasvuhakuisuuden tilalle on tullut varman päälle pelaaminen, joka ei koskaan edistä oivalluksia ja innovaatioita.

Suomesta on hävinnyt rohkeus kokeilla uudenlaisia ratkaisuja, joiden onnistumisesta ei välttämättä ole heti täyttä varmuutta.

Tästä syystä Suomi tarvitsee kannustavaa yrittäjyyspolitiikkaa, jonka tavoite on kasvuyritysten vauhdittaminen ja ideoiden entistä nopeampi jalostaminen tuotteiksi.

Yrittäjyyttä tukevan politiikan lähtökohta tulee olla pienten ja keskisuurten yritysten rohkaisu kasvuun. Tulevan hallituksen on muutettava kannustimia niin, että ne suosivat yritysten kasvua eikä paikalleen jäämistä.