Suomen valtion urheilurahoituksen määrä on romahtanut 2000-luvulla suhteessa Norjaan ja Ruotsiin. Vielä 1990-luvun loppuvuosina Suomi oli Pohjoismaiden ykkönen, mutta Norja ja Ruotsi karauttivat ohi vuosikymmenen taitteessa.
Suomalaisurheilu on jäämässä mopen osille rahanjaossa, osoittaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkimuksen väliraportti.
Kihun projektitutkijan Jarmo Mäkisen käyrät kertovat, että Suomen valtion määrärahat ovat olleet jo toistakymmentä vuotta noin 100 miljoonaa euroa. Norja ja Ruotsi jakavat rahaa nykyisin lähes kaksinkertaisen määrän Suomeen verrattuna.
Mäkinen sanoo, että kehitykselle on useita selittäviä tekijöitä. Tärkein tekijä on rahapeleistä urheilulle tuleva raha. Tutkimuksen seurantaryhmään kuuluva urheilusosiologian tutkija Jari Lämsä kertoo, että pohjoismaisten valtioiden tuki on perustunut lähes sataprosenttisesti rahapelien tuottoihin.
Ruotsissa saajia on kolme, Norjassa neljä, mutta Suomessa rahat lajitellaan huomattavan moniin kasoihin.
- Ruotsin ja Norjan selväpiirteiset budjetit ja yksinkertaiset jakotavat antavat niille huomattavan edun Suomeen verrattuna. Suomessa raha jaetaan monimutkaisesti ja tehottomasti, Mäkinen arvioi.