EU:n puolustusyhteistyö etenee nyt vauhdikkaasti ja Suomi on siinä tiiviisti mukana. Eurooppa-neuvoston huippukokous linjasi viime viikon lopulla yksiselitteisesti, että eurooppalaisten on otettava suurempi vastuu turvallisuudestaan. EU:ssa on alkamassa uusi vaihe, jossa huomion kohteena on oman alueen puolustus.
Huippukokouksessa käsiteltiin kesäkuun lopussa julkistetun EU:n uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian täytäntöönpanoon kuuluvia keskeisiä asioita.
Suomi toivoo nopeita ja konkreettisia ratkaisuja muun muassa EU:n puolustusrahaston perustamiseksi. Ulkopolitiikan korkealta edustajalta Federica Mogherinilta odotetaan jo seuraavaan maaliskuun huippukokoukseen esityksiä sotilaallisten voimavarojen kehittämisestä.
Ehdotusta odotetaan rakenteellisesta yhteistyöstä niiden jäsenmaiden kesken, jotka ovat valmiita tiiviimpiin sitoumuksiin. Tarkoitus on perustaa myös pysyvä esikunta kriisinhallintaoperaatioita varten.
Jos Suomen EU-yhteistyö muilla osa-alueilla on viime aikoina ollut innotonta, puolustusyhteistyön tiivistämisessä Suomi on yhteistyön ytimessä.
Aktiivisuudesta kertoo se, että Helsinkiin ollaan perustamassa kymmenen muun maan kanssa Euroopan hybridiosaamiskeskusta, jossa myös Yhdysvallat on mukana. EU:n puolustusyhteistyössä Suomi painottaakin hybridiuhkien ohella Venäjän aiheuttamia huolia, kun EU:n isot Nato-maat korostavat kriisinhallintaa, terrorismin torjuntaa ja pakolaisongelman hoitoa.
Suomi liittyi aikoinaan EU:hun talouspoliittisista syistä, vaikka kaikki tiesivät, että turvallisuus oli keskeinen tavoite. Suomi onkin pitänyt tärkeänä sitä, että EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vahvistetaan. Nyt tämä ulottuvuus on etenemässä Suomen toivomaan suuntaan.
EU:n puolustusyhteistyön nytkähtäminen eteenpäin on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen pitkäaikainen tavoite. EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen vastaa eurooppalaisten kokemaan huoleen turvallisuudesta samalla kun se vahvistaa Suomen kansallista puolustuskykyä.
EU on havahtunut yhteisen puolustuksen vahvistamisen tärkeyteen Yhdysvaltain vaalien, Ukrainan tilanteen, Syyrian sodan ja Itämeren kiristyneen tilanteen takia.
Edes Nato-maat eivät enää voi laskea Euroopan puolustusta pelkästään Yhdysvaltain turvallisuuskapasiteetin varaan. Vahva eurooppalainen puolustus sen sijaan vahvistaa Euroopan ohella Natoa, eivätkä ne kilpaile keskenään.
Myös jäsenmaita vaivaava rahapula siivittää yhteistyöhön. Yhteisten hankintojen, kilpailutuksen ja tutkimuksen avulla olisi mahdollista saada merkittäviä säästöjä.
Pitkälti Saksan ja Ranskan ideoiman puolustusunionin eteneminen helpottuu, kun jarrumiehenä ollut Britannia eroaa EU:sta. Britannialla on tähänkin asti ollut oma erityissuhteensa Yhdysvaltoihin.
Huippukokouksen linjauksista on kuitenkin vielä pitkä matka EU:n yhteiseen armeijaan.
Pääkirjoitus