Suomen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat resursseiltaan ja toiminnaltaan kansainvälistä huipputasoa. OECD:n tekemässä 14 maan vertailussa Suomi sijoittui kolmen parhaan OECD-maan joukkoon. Tutkimustulokset julkistettiin tiistaina Tukholmassa.
Suomen koulujen vahvuuksia ovat hyvät koulusaavutukset, opinto-ohjauksen monipuolisuus, monipuolinen palaute koulun sidosryhmiltä, tietokoneiden runsas määrä sekä opettajien vilkas osallistuminen täydennyskoulutukseen.
Tutkimuksessa oli mukana 4 000 koulua. Suomesta tutkimukseen osallistui 127 lukiota ja 130 ammattioppilaitosta.
Suomen lisäksi mukana olivat Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Korea, Meksiko, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Sveitsi, Tanska ja Unkari. Tiedot kerättiin rehtoreilta lukuvuonna 2001-2002.
Hankkeen Suomen osuudesta on vastannut tutkimusdosentti Erkki Kangasniemi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Suomen lisäksi kolmen maan parhaimmistoon pääsivät Norja ja Ruotsi. Lisäksi Tanska ja Korea menestyivät tutkimuksessa erittäin hyvin.
Opettajalla keskimäärin 15 oppilasta
Opinto-ohjauksen monipuolisuudessa Suomi sijoittui kolmen parhaan joukkoon. Suomen koulut ovat kärjessä myös monipuolisimmin palautetta saavien joukossa.
Suomen koulujen henkilöstöresurssit ovat keskitasoa, kouluissa on keskimäärin 15 oppilasta opettajaa kohti.
Vähiten oppilaita opettajaa kohden on Portugalissa ja eniten Meksikossa. Täydennyskoulutukseen suomalaisopettajat osallistuvat keskimääräistä runsaammin.
Suomalaisopettajien käytössä olevien tietokoneiden määrä on osallistujamaiden huippua, keskimäärin 1,6 opettajaa yhtä tietokonetta kohti. Ammatillisissa oppilaitoksissa jokaisella opettajalla on tietokone käytössä.
Oppilaita tietokonetta kohti on Suomen toisen asteen oppilaitoksissa viisi. Tilanne on osallistujamaiden neljänneksi paras.
Kahdessa suhteessa Suomen koulut jäivät alle keskiarvon. Opiskelijavalintaan eivät Suomessa vaikuta niin monet tekijät kuin muissa maissa, vaan peruskoulutodistus on tärkein valintakriteeri.
Useimmat muut maat painottavat myös opiskelijan asuinaluetta, edellisen koulun suositusta sekä aiempien perheenjäsenten opiskelua samassa koulussa.
Suomessa on myös hieman muiden maiden keskiarvoa useammin epäpätevät opettajat. Ongelma koskee ennen kaikkea ammatillisia oppilaitoksia. Vaikeinta Suomessa on saada päteviä opettajia tieto- ja informaatiotekniikkaan sekä taideaineisiin.
Tietokoneita
käytetään vähän
Suomen opettajat sijoittuvat kärkeen verrattaessa tietokoneiden, internetin ja sähköpostin opetuskäyttöä.
Opettajat kuitenkin hyödyntävät muihin maihin nähden melko vähän tietokonetta oppilaan oman oppimisen tukemiseen.
Tietokoneiden opetuskäytön vähäisyys on yleistä kaikissa osallistujamaissa. OECD onkin pettynyt asiaan.
Nykyään melkein kaikilla kehittyneimpien OECD-maiden kouluilla on käytössä nykyaikainen tieto- ja viestintätekniikka, mutta päivittäisessä opetuskäytössä niitä ei edelleenkään käytetä tarpeeksi tehokkaasti.