Mairittelevasta yleisarvosanasta huolimatta Suomen ennaltaehkäisevässä terveyspolitiikassa on Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan suuria haasteita. Pitkällä tähtäyksellä rahat eivät riitä palvelujärjestelmän ylläpitoon, jos ennaltaehkäisevä työ unohtuu.
Valtakunnallisella tasolla ennaltaehkäisyyn käytetään vain 1,4 euroa asukasta kohden vuodessa. Summa vaikuttaa asiantuntijaryhmän mielestä pienehköltä nykyiseen länsieurooppalaiseen tasoon verrattuna. Ulkomaisten asiantuntijoiden arvio julkistettiin maanantaina Helsingissä.
Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan myös taloudellisista sysistä. Asiantuntijat viittaavat siihen, että laman seurauksena terveyspalvelujärjestelmän ongelmat ovat viime vuosina ainakin osassa maata kärjistyneet.
Suomi on arvion mukaan kuitenkin terveyden edistämisen johtava maa. Tupakoinnin vastaiset ohjelmat, syöväntorjunta ja sydänterveys sekä tuoreimpana mielenterveystyötä koskevat aloitteet ovat tunnettuja Euroopassa ja muualla maailmassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävien laajuutta ja työmäärää on ryhmän mukaan arvioitava ja huolehdittava siitä, että niiden hoitoon on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä.
Ei kaikkea vastuuta järjestöille
Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) korosti, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole mustasukkainen muiden hallinnonalojen tekemästä työstä terveyden edistämisessä.
Kansanterveysjärjestöillä on Suomessa tärkeä rooli. Järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä on asiantuntijoiden mukaan vahvistettava terveyden edistämisessä.
Biaudet´n mukaan järjestöt tekevät arvokasta työtä. "Julkinen valta ei saa kuitenkaan luovuttaa kaikkea vastuuta palvelujen järjestämisestä niille. Sen suuntaiseen kehitykseen sisältyy riski."
Kuntaliiton
asema heikko
WHO painottaa terveyden edistämisen merkitystä hallituksen viime keväänä hyväksymässä kansallisessa terveysprojektissa. Se muistuttaa, että kuntien etujärjestön Suomen Kuntaliiton panos projektissa on huomattava.
Asiantuntijat huomattavat, että Kuntaliiton politiikassa terveyden edistämisellä ei ole selkää asemaa ja voimavarat sekä ammatillinen osaaminen ovat erittäin pienet tällä alueella. Kuntaliitolla voisi olla WHO:n mukaan suuret mahdollisuudet nousta tärkeäksi kumppaniksi rakentavassa ja toimivassa terveysliittoutumassa.
WHO:n Euroopan johtaja Erio Ziglion mukaan terveyden edistämisen on otettava laajasti huomioon kuntien toiminnoissa. Ennaltaehkäisyyn liittyvän työn on päästävä kosketuksiin myös muiden kuin terveyssektorin kanssa.
Ryhmä haastaa suurten kuntien päättäjät nostamaan terveyden edistämisen tasoa. Kunnissa on oltava riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ennaltaehkäisevään työhön.
Kansanterveydelliset painotukset näyttävät jääneen ryhmän mukaan melko vähäisiksi yliopisto-opetuksessa, erityisesti lääketieteessä. Suomen kansanterveyden tietopohja on kuitenkin monella tavalla vahva.
Uusia esitaistelijoita
ei enää ole
Kansainväliset arvioitsijat nostavat yllättäen esille sen, että puolueiden, kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen keskuudesta ei ole noussut uusia "esitaistelijoita" terveyspolitiikkaan. Heidän mukaansa terveyden edistäminen - terveyspalvelujen vastapainona - on melko pienen piirin huolenaiheena.
Suurin osa kansanterveystyön johtohenkilöistä jää eläkkeelle hyvin lyhyen ajan kuluessa.