Suomen teollisuus on siirtymässä noususuhdanteeseen vuosituhannen vaihteesta jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen, käy ilmi Teollisuuden ja työnantajien suhdannebarometrista. Teollisuusyrityksissä uskotaan, että teollisuuden tuotannon ja viennin kasvu vauhdittuu kesän ja alkusyksyn aikana.
Teollisuuden suhdannenäkymien saldoluku nousi huhtikuussa 29:ään, kun se tammikuussa oli 19. Suhdannetilanteen paranemista ennusti 32 prosenttia barometrikyselyn vastaajista, kun taas tilanteen heikkenemiseen uskoi vain kolme prosenttia vastaajista.
Suhdannetilanteen paranemisesta vihjaa esimerkiksi se, että teollisuuden tilauskanta nousi barometrikyselyssä korkeimmilleen sitten vuoden 2000. Myös täydellä kapasiteetilla toimivien yritysten osuus nousi tammikuusta hieman.
- Olemme noususuhdanteen alussa, TT:n osastopäällikkö Pekka Tsupari kiteytti barometrin julkaisutilaisuudessa Helsingissä.
Vahvimmin lähitulevaisuuteen uskotaan kemianteollisuudessa, teknologiateollisuudessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Heikoimmat tulevaisuuden näkymät sen sijaan ovat tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, missä suhdanteiden heikkenemiseen uskovia oli enemmän kuin paranemiseen luottavia.
Henkilöstön vähentyminen hidastumassa
Vaikka teollisuusyritysten tulevaisuudennäkymät näyttävät aiempaa paremmilta, ei yritysten henkilöstömäärä ole kääntymässä nousuun. Henkilöstömäärän supistuminen jatkuu yhä, mutta aiempaa hitaampana. TT:n arvion mukaan teollisuuden työntekijämäärä putoaa tänä vuonna 15 000:lla, kun viime vuonna laskua kertyi 23 000 työpaikan verran.
- Teollisuustuotannon kasvu vaikuttaa työntekijämäärään yleensä vasta parin vuoden viiveellä, TT:n pääekonomisti Jussi Mustonen toteaa. Mustosen mukaan teollisuustuotannon täytyy kasvaa viidellä prosentilla ennen kuin sillä on vaikutusta työntekijöiden lukumäärään.
Työvoimapula ei ole näillä näkymin uhka suomalaisille teollisuusyrityksille, sillä barometrikyselyn mukaan työvoimapulasta kärsi vain yksi prosentti vastaajista.
Teollisuustuotannon suurin haittatekijä eli "tuotantokapeikko" on barometrin mukaan heikko kysyntä, josta kärsii 27 prosenttia teollisuusyrityksistä. Luku on laskenut tammikuun barometrimittauksesta, sillä tuolloin heikosta kysynnästä kärsi 31 prosenttia yrityksistä.
Kapasiteettipulasta kärsii barometrin mukaan kuusi prosenttia teollisuusyrityksistä. Kapasiteettipulasta kärsivien yritysten määrä on kasvanut, sillä tammikuussa puutteesta kärsi vain noin prosentti yhtiöistä.
Täydellä kapasiteetilla toimii barometrin mukaan 70 prosenttia yrityksistä. Viime vuoden keväällä vastaava luku oli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi.
Verotuksessa edelleen korjattavaa
TT:n varatoimitusjohtajan Tarmo Korpelan mukaan suhdannebarometrin aiempaa parempi kokonaiskuva ei vähennä etujärjestön peräänkuuluttamien rakenteellisten uudistusten tarvetta. Korpelan mukaan muun muassa teollisuuden vähentyneet investoinnit Suomeen puhuvat sen puolesta, että maan kilpailukyky ei ole parhaalla mahdollisella tolalla.
Korpela vaati barometrin julkistamistilaisuudessa hallitukselta järkeviä veropäätöksiä suhdannenousun tueksi. Hänen mukaansa hallituksella on hyvä tilaisuus parantaa yritys- ja pääomaverotusta, kun niitä koskevaa uudistusta viimeistellään.
Korpelan mielestä erityisesti osinkotulojen veronalaisen osuuden alentaminen ja varallisuusveron poistaminen olisivat myönteisiä merkkejä yrityksille.