Maailman lehdet lähettivät 1990-luvulla reporttereitaan Suomeen kertomaan, kuinka tavallisella kansallakin on varaa ostaa kännykkä ja vielä puhuakin siihen. Suomi oli useissa vertailuissa maailman teknologista kärkeä muun muassa Nokian nousun ja gsm-puhelinten nopean läpilyönnin ansiosta.
Nyt Suomen sijoitukset valuvat samanlaisissa mittauksissa alamäkeen. Kysymys ei ole siitä, että vauhti olisi tyystin hiipunut Suomessa. Muualla vain mennään kovempaa.
Todisteita Suomen aseman rapistumisesta on useita. Arvovaltaisen The Economist -lehden tutkimusyksikkö arveli viime keväänä, että Suomi on vasta kymmenes niin sanotussa e-valmiudessa. Vielä 2004 sijoitus oli viides. E-valmiudella mitataan kykyä hyödyntää internetiä esimerkiksi taloudessa, hallinnossa ja koulutuksessa.
Uusi merkki hiipumisesta tuli tällä viikolla julki tulleesta saman tutkimuslaitoksen tuoreemmasta selvityksestä. Se koskee it-teollisuuden kilpailukykyä. Suomen sijoitus oli 13:s. Jäimme jälkeen sekä Ruotsista ja Tanskasta, jotka olivat listalla seitsemäs ja kahdeksas. Listan kärkisijoja pitivät Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Britannia.
Tutkimuksesta voi lukea Suomen vahvuudet ja heikkoudet. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä Suomi oli kuudes ja lainsäädännössä seitsemäs. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessäkin olisi avokätisten julkisten panostusten perusteella voinut odottaa vielä parempaa sijoitusta.
Suomi pärjäsi yllättävän huonosti, kun tutkittiin it-infrastruktuuria. Tulos oli 15:s sija. It-infrastruktuuriin kuuluvat henkilökohtaisten tietokoneiden ja laajakaistayhteyksien yleisyys, internetin tietoturvakysymykset sekä rahalliset panostukset tietotekniikkaan.
Paalupaikalla oli Sveitsi, mutta merkillepantavasti tutkimus kehuu myös Ruotsin valtiota. Sen rahoin Ruotsin syrjäisiinkin kolkkiin on vedetty nopeaa valokaapelia, ja laajakaistaoperaattoreitakin on länsinaapurissa satakunta. Suomessa laajakaistan yleisyys on Ruotsin luokkaa, mutta yhteysnopeuksien vauhdin rajat tulevat äkkiä vastaan suomalaisissa kuparikaapeleissa.
Tietotekniikan liiton toimitusjohtajan Timo Serénin arvion mukaan suomalaiset ovat olleet liian varovaisia uusien teknologioiden kuten mobiilisovellusten käyttöönotossa. Hän perää valtion vahvempaa tukea hankkeille.
Valtion ei pidä tarpeettomasti sekaantua markkinoiden toimintaan, mutta myös liiallinen markkinausko voi viedä metsään. Ruotsissa valittua valokaapelistrategiaa soimattaisiin Suomessa luultavasti tunkkaiseksi aluepolitiikaksi. Ruotsissa se on nähty strategiseksi sijoitukseksi.
paakirjoitus@kaleva.fi