Suomen talous näyttää jo elpymisen merkkejä, mutta palvelualojen loppuvuoden odotukset heikkenivät.
Suomen kokonaistuotannon kasvu on kiihtynyt kesäkuussa viiteen prosenttiin vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Tällaisessa nousukiidossa oltiin viimeksi vuoden 2002 huhtikuussa, jolloin bruttokansantuote kohosi yli kuusi prosenttia. Myönteisten tietojen perusteella ei kuitenkaan vielä voida päätellä, että Suomen talous on nyt pitkäkestoisella nousu-uralla. Tietoa talouden pysyvämmästä kehityksestä joudutaan yhä odottamaan.
Myöskään palvelutyönantajien suhdannetiedustelu ei ennakoi kovin vahvaa elpymistä. Suurin osa yksityisistä palveluyrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan vuoden 2004 loppupuolella. Pienten ja keskisuurten yritysten myyntinäkymät ovat jopa synkistyneet. Kun palveluyritykset arvioivat myynnin kasvavan tänä vuonna noin kolme prosenttia, niin alle kymmenen hengen yrityksissä kasvuksi arvioidaan vain prosentti, keskisuurissa kaksi prosenttia. Suuret palveluyritykset odottavat edelleen 3,5 prosentin kasvua.
Kaikesta huolimatta palvelualan suhdannetilanne on hyvä. Yritykset uskovat, että kannattavuus vielä paranee loppuvuonna. Viime vuoden elokuussa tilanne oli aivan toinen. Kuitenkin alueelliset erot yritysten odotuksissa ovat suuria.
Suomen talouspolitiikan strategiana on, että palvelualat korvaavat ne työpaikat, jotka teollisuudessa menetetään. Ala arvioi työllistävänsä loppuvuonna 5 000 uutta työntekijää, joista 3 500 Uudellamaalla. Muulle Suomelle jää vain 1 500 uutta työpaikkaa. Puolet uusista työpaikoista on osa-aikaisia.
Työllisyyden kokonaiskuva on kuitenkin huolestuttava. Työllisyyden kasvu palveluyrityksissä riittää hädin tuskin korvaamaan teollisten työpaikkojen vähennykset. Jos talous ei vähitellen käänny kasvuun, teollisuudesta purkautuu lisää työttömiä kortistoon, kun tuotantoa supistetaan tai siirretään halvempiin maihin. Näitä työpaikkoja palveluyritykset eivät ehkä jatkossa kykene korvaamaan.
Tilastokeskuksen tuoreet luvut kuitenkin antavat aiheen olettaa, että Suomen talous olisi pääsemässä nousu-uralle. Teollisuustuotanto lisääntyi kesäkuussa peräti 9,6 prosenttia viime vuoden kesäkuuhun verrattuna, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 18 prosenttia ja koko metalliteollisuuden tuotantomäärät 10 prosenttia.
Palvelualat toivovat hallituksen budjettiriiheltä paljon, mutta saanevat vähän. Kaikki tärkeät päätökset, myös palvelualoja koskevat, lykkäytyvät jälleen kerran. Hallituksen piti päättää työnantajamaksuista jo vuosi sitten. Nyt on sitten sovittu, että työnantajamaksut alenevat pienpalkka-aloilla vasta 2006.
Valtio aikoo sijoittaa seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 250 miljoonaa euroa uutta rahaa lupaavien, innovatiivisten kasvuyritysten rahoitukseen. Monista kasvuyrityksistä kehittyy aikanaan myös työllistäviä yrityksiä. Rahat yritysten tukipakettiin aiotaan ottaa valtionyhtiöiden myyntivaroista.
Tämä ei ole järkevää politiikkaa. Valtionyhtiöiden myyntirahoilla kannattaa lyhentää valtionvelkaa, jotta valtiontalouteen saadaan väljyyttä. Sen avulla myös yritysten rahoituksesta voidaan huolehtia. Nyt melkoinen osa verorahoista menee lainojen korkokuluihin ulkomaisille sijoittajille. Samalla valtion rahatilanne paranee niin, että varoja riittää myös rakenteellisiin ratkaisuihin.
Tekesissä on menossa 34 erilaista ohjelmaa. Nyt selvitetään, mistä löytyy paras infrastruktuuri, jonne niitä keskitettäisiin. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen lupaili perjantaina suhteellisen varmasti siirtoja muualta Oulun Tekesiin. Se on hyvä, mutta silti voi kysyä, mitä järkeä on sirotella Tekes moneen paikkaan eri puolille Suomea.