Bryssel
Suomen osuus Euroopan unionin rahoituksesta kasvaa laajentumisen jälkeen erityisesti vuodesta 2006. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan Suomi kuuluu viiden jäsenmaan ryhmään, jonka nettomaksut nousevat merkittävästi muihin verrattuna.
Myös Italia, Itävalta, Ranska ja Tanska maksavat laajentumisen jälkeen suhteellisesti enemmän EU:n budjettiin kuin tällä hetkellä. Osuus nousee erityisesti vuoden 2006 jälkeen.
Tiedot ilmenevät ruotsalaisen Bengt O. Karlssonin selvityksestä "Mikä laajentumisen hinta - vaikutukset laajentuneeseen EU:hun". Karlsson on Ruotsin valtiovarainministeriön entinen tutkimusjohtaja. Hän esitteli tutkimuksensa keskiviikkona Brysselissä.
Berliinissä 1999 sovittu ratkaisu merkitsee Karlssonin mukaan sitä, että Suomen ryhmän maiden osuus kasvaa koko ajan. Taakka nousee 0,30-0,40 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuodesta 2007 eteenpäin.
"Maiden on vain maksettava ja maksettava. Niillä ei ole mitään alennuksia", Karlsson totesi Brysselissä.
Ryhmän maat tulouttavat 2007 jo enemmän kansantuotteestaan EU:n kassaan kuin Britannia, joka hyötyy 1984 sovitusta maksualennuksesta. Britannia sopi alennuksen Margaret Thatcherin johdolla mm. siksi, että maa ei hyödy maataloustuista yhtä paljon kuin muut jäsenmaat.
Ranskan presidentti Jacques Chirac vaati asiaan muutosta Brysselin huippukokouksessa vajaat kaksi viikkoa sitten ja otti yhteen Britannian pääministeri Tony Blairin kanssa.
"Raportista voitte päätellä, miten oikeassa Chirac oli. Britannian alennus on erittäin suuri. Sitä maksavat kaikki EU-maat", Karlsson totesi.
Ranska on jo EU:n nettomaksaja. Suomen maksuosuus oli viime vuonna EU:n komission mukaan 0,12 prosenttia.
Nettomaksajien taakka pysyy
Karlsson ennakoi, että 27 valtion EU:ssa 9-10 maata on nettomaksajia. Nykyiset keskeiset rahoittajat Saksa, Hollanti ja Ruotsi pitävät unionia pystyssä myös jatkossa, mutta maiden nettomaksun kasvu pysähtyy vuonna 2009.
Karlsson arvioi, että tietyt maaryhmät saattavat ajaa jatkossa yhdessä etujaan, jos niiden rahoitusasema muuttuu selvästi.
"Jännitteet maaryhmien välillä voivat lisääntyä epätasaisen taakanjaon seurauksena", hän ennakoi.
Karlsson ilmoittaa kannattavansa EU:n laajentumista, mutta maalaa samalla vaikeuksia. Hänen mielestään muutokset joko hidastavat EU:n integraatiokehitystä tai seurauksena on kahden nopeuden Eurooppa.
Vaaraksi hän arvioi hallitusten välisen päätöksenteon lisääntymisen. Hän viittaa ns. vahvistettuun yhteistyöhön, josta sovittiin Nizzan huippukokouksessa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maaryhmä voi edetä joillakin sektoreilla muita jäsenmaita nopeammin.
"Vaikuttaa mahdolliselta, että kahtiajako johtaa merkittäviin eroihin yhteistyössä", Karlsson arvioi.