Venäläinen diplomaatti Juri Derjabin on kuollut. Derjabin ehti vaikuttaa kymmenien vuosien ajan Suomen ja Neuvostoliiton sekä sittemmin Suomen ja Venäjän suhteisiin.
Derjabinia haukuttiin Suomessa "Suomen-syöjäksi." Syynä olivat kirjat, joita hän kirjoitti 1970–80-luvuilla nimimerkillä Juri Komissarov.
– Suomen-syöjä on liian jyrkästi sanottu, arvioi Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen.
Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi vuodesta 1948 yya-sopimus, ja juhlapuheissa oli tapana julistaa naapureiden ystävyyden sydämellisyyttä. Suomessa haluttiin korostaa omaa puolueettomuutta, mutta Komissarov alias Derjabin ruoti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa eri sävyyn.
– Derjabin vain noudatti Neuvostoliiton virallista ja tiukkaa asennetta kirjoittaessaan Juri Komissarovin salanimellä, Soikkanen sanoo.
Soikkanen tunsi Derjabinin henkilökohtaisesti. Hänen mukaansa Derjabin oli siitä poikkeuksellinen venäläisdiplomaatti, että hän oli kaikkien Pohjoismaiden eri vivahteiden tuntija. Hän myös puhui erinomaista ruotsia.
Kuusitoista Suomen-vuotta
Juri Derjabin ehti vaikuttaa Tehtaankadun suurlähetystössä kaikkiaan 16 vuotta. Hän oli mukana myös laatimassa Suomelle annettua noottia 1960-luvun alussa.
Suurlähettilääksi Derjabin nimitettiin vuonna 1992. Pesti päättyi 1996, kun hän saavutti eläkeiän ja palasi takaisin Venäjälle.
Suomen ulkoministerinä vuosina 1982–83 toiminut Pär Stenbäck (r.) luonnehtii Derjabinia keskusteluissaan asialliseksi.
– En silti ollut läheinen hänen kanssaan. Minusta hän ei ollut henkilö, jonka kanssa piti ystävystyä, kertoo Stenbäck.
– Hänen elämänkaarensa vastaa hyvin paljon Suomen Neuvostoliiton- ja Venäjän-suhteiden kaarta, Stenbäck (r.) arvioi.
Diplomaattiuransa jälkeen vuonna 1997 Derjabin julkaisi teoksen Omalla nimellä, jossa hän valotti henkilökohtaisia näkemyksiään. Stenbäckin mukaan tämä kuvastaa sitä, että Suomen-syöjästä tuli analyytikko, joka halusi suhtautua toisella tavalla naapuruussuhteisiin.
Derjabin kuoli viime torstaina. Suomen suurlähetystöstä Moskovasta kerrotaan, että asia ei ole juuri ollut esillä venäläisissä medioissa.
Suomessa Derjabinin kuolemasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.