Suomen syn­ty­vyys lähti al­ku­vuo­den 2020 aikana nousuun vuo­si­kym­me­nen mit­tai­sen laskun jälkeen – "Jat­kos­ta ei voi tie­tää", Väes­tö­lii­ton johtaja huo­maut­taa

Tammi- ja helmikuun aikana Suomessa syntyi yhteensä 7 510 lasta, 355 lasta ja viittä prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.

Syntyvyys lähti alkuvuoden 2020 aikana Suomessa nousuun edellisen vuoden samaan ajankohtaan nähden. Väestöliiton Anna Rotkirch huomauttaa, ettei alkuvuodesta voi kertoa koko vuoden kuvaa.
Syntyvyys lähti alkuvuoden 2020 aikana Suomessa nousuun edellisen vuoden samaan ajankohtaan nähden. Väestöliiton Anna Rotkirch huomauttaa, ettei alkuvuodesta voi kertoa koko vuoden kuvaa.
Kuva: Heli Rintala

Tammi- ja helmikuun aikana Suomessa syntyi yhteensä 7 510 lasta, 355 lasta ja viittä prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.

Alkuvuodesta 2020 Suomessa tapahtui odotettu käänne, kun koko 2010-luvun ajan laskenut syntyvyys lähti uuteen nousuun. Tammi- ja helmikuun aikana Suomessa syntyi yhteensä 7 510 lasta, mikä tarkoittaa 355 lasta ja viittä prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.

Suunta on lukujen valossa ylöspäin, mutta Väestöliiton johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch huomauttaa, että alkuvuoden numeroista on mahdotonta kertoa vielä koko vuoden kuvaa.

– On normaalia, että kokonaissyntyvyys sahaa. Muutos on kiinnostava, mutta tulkinnoissa on hyvä pitää varovaisuutta, Rotkirch muistuttaa.

Rotkirchin mielestä on mielenkiintoista, että koko 2010-luvun kestäneen laskun jälkeen syntyvyys kääntyi nousuun 2020-luvun kahden ensimmäisen kuukauden aikana.

– Pitkän suoran pudotuksen voi katsoa loppuneen, mutta jatkosta ei voi tietää. Voitiin odottaa, että näin tapahtuu joskus, mutta yllätys oli, että käänne tapahtui näin myöhään.

Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosasto ylilääkäri Marja Vääräsmäki vahvistaa, että syntyvyyden nousu on havaittu myös Pohjois-Pohjanmaalla. Maaliskuun viimeiselle viikolle tultaessa Oysin synnytysosastolla on suoritettu 55 synnytystä enemmän kuin samaan aikaan alkuvuoden 2019 aikana.

Vääräsmäki korostaa, että syitä syntyvyyden nousuun on vaikea tietää, mutta tilanne näyttää olevan samansuuntainen koko Suomessa. Nousu on hänen mukaansa ollut toivottu.

– Toivottavasti suunta jatkuu samanlaisena ja vaikutelma on ollut, että syntyvyyden kasvu näyttäisi nyt todelliselta, Vääräsmäki kommentoi.

Merkkejä muutokseen on ollut ilmassa. Väestöliiton Rotkirchin mukaan enteitä laskun loppumisesta oli syksyllä nähtävissä eri sairaaloiden lääkärien arvioista ja äitiyspakkausten tilauksista. Tammi-helmikuun luvut ovat selvä osoitus siitä, että Suomessa on luvassa syntyvyyden uusi nousu.

Rotkirch kertoo syksyllä puolileikkisästi ennustaneensa, että Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruus tulee näkymään helmikuun tilastoissa.

Suurin määrällinen muutos syntyvyydessä tapahtui 30-34-vuotiaiden naisten kohdalla, jotka synnyttivät määrällisesti eniten lapsia. Rotkirchin mukaan syntyvyyden nousu juuri tässä ikäryhmässä on erityisen kiinnostavaa, odottamattomampaa ja heijastelee suurempaa kuvaa yhteiskunnassa.

– 30-vuotiailla nousu viittaa siihen, että suomalaisten syntyvyys voi olla nousussa. Se tarkoittaa, että halukkuus perheellistyä siinä ryhmässä on ollut korkeampi näinä kahtena kuukautena, Rotkirch arvioi.

Toinen ryhmä, jossa syntyvyys nousi selvästi alkuvuoden aikana, olivat 35-39-vuotiaat äidit, joille syntyi 10 prosenttia enemmän lapsia. Rotkirchin mukaan tähän ryhmään kuuluvat äidit, jotka ovat lykänneet lapsien hankintaa esimerkiksi puolison puuttumisen vuoksi.

Vaikka alkuvuosi on lähtenyt käyntiin valoisissa merkeissä, koronavirusepidemia ja sen aiheuttama taloudellinen epävarmuus tekevät tulevaisuuden ennustamisesta mahdotonta.

– Ensi vuonna aletaan nähdä koronan vaikutuksia perheiden perustamiseen. Voi kuitenkin sanoa, että ennen koronaa Suomi oli parantumassa syntyvyyden laskusta.

2010-luvun alun lukuihin matkaa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi- ja helmikuun aikana Suomessa syntyi yhteensä 7 510 lasta, eli 355 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.

Eniten lapsia tammi-helmikuun aikana saivat 30-34-vuotiaat äidit, yhteensä 2 590 lasta. Kasvua edelliseen vuoteen tuli yhdeksän prosenttia.

Eniten äideistä oli iältään 30-vuotiaita. Heille syntyi tammi-helmikuussa 579 lasta.

Luvut heijastavat yleisestikin suomalaisten vanhemmuutta: ensisynnyttäjien mediaani-ikä on vakiintuneesti ollut 30 vuotta.

Prosentuaalisesti eniten syntyvyys nousi välillä 35-39-vuotiaiden äitien kohdalla. Heidän synnyttämiensä lapsien määrä kasvoi 10 prosenttia.

Tilastoista ei voida tehdä arvioita alueellisesta kehityksestä, sillä syntyneiden määrä voi vaihdella satunnaisvaihtelusta johtuen huomattavasti ajallisesti ja alueellisesti.

Suomen syntyvyys on kaukana 2010-luvun alusta. Tammi-helmikuussa 2010 Suomessa syntyi 9740 lasta, eli 2 230 enemmän kuin nyt.

Lähteet: Tilastokeskus, Väestöliitto