Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaita. Samanlainen arvostus on nykyistä ja uudistuvaa suomalaista sote-järjestelmää kohtaan. Koulutus ja terveydenhuolto ovat saatavilla riippumatta taloudellisesta taustasta. Suomessa veroeuroille saadaan katetta sekä koulutuksessa että sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Näin ei ole tilanne useimmissa maissa. Suomen uudistuvaa sote-mallia ja sote it-järjestelmää arvostetaan maailmalla. Sitä pidetään yhtenä maailman parhaista.
Vierailin äskettäin Englannissa, jossa NHS (National Heath Service) on keskeisessä roolissa noin 50 miljoonan kansalaisen terveyspalveluissa.
Ongelmat ovat samat kuin Suomessa. Kulujen ennakoitu kehitys on vuoteen 2021 mennessä 22,7 miljardia euroa. Kulujen kehitys on samaa luokkaa kuin Suomessa.
Britanniassa on neljä (Englanti, Wales, Skotlanti, Pohjois-Irlanti) julkisrahoitteista terveyspalvelujärjestelmää, joista yksi on NHS England. NHS:n vastuulla on Englannin terveyspalveluiden koordinointi sisältäen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, pitkäaikaishoidon (mm. vanhustenhoito) ja suun terveydenhuollon järjestämisen.
NHS:n toimintaan kuuluvat terveyspalvelujen suunnittelu, väestön terveydentilan seuranta sekä palvelujärjestelmän laadunvalvonta. NHS:n toiminta rahoitetaan verovaroilla.
Englannissa on menossa Suomen sote-uudistusta vastaava ohjelma. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon tuloksellisuutta kahdella prosentilla vuosittain. Tämä edellyttää investointeja ennaltaehkäisyyn, uusiin hoitomalleihin, kestäviin sosiaalihuollon palveluihin, järjestelmien kehitykseen ja tutkimukseen.
It-teknologian kehittäminen ja käyttöönotto ovat osa uudistusta, kuten Suomessa.
NHS on ottanut tutkimustoiminnan osaksi viisivuotissuunnitelmaa ja nostanut painopistealueiksi ennaltaehkäisyn, ennakoivan terveydenhuollon ja terveydenhuollon palveluiden koordinoinnin.
Suomen sote-uudistus sisältää samoja elementtejä kuin Englannissa. Suomessa ollaan edelläkävijöitä keskitetyissä Kelan it-järjestelmissä, jotka mahdollistavat terveydentilan tilannekuvan saamisen koko kansakunnan, maakuntien sekä yksikköjen tasolla.
Suomen järjestelmä mahdollistaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon saumattoman yhteistyön. Maakunnan koolla tai palvelun tuottajan koolla ei ole väliä.
Kelan Kanta-järjestelmää käyttävät nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä ja 192 perusterveydenhuollon yksikköä. Yksityisiä palveluntarjoajia on yli 4 000 ja apteekkeja noin 800. Potilastiedon arkistossa on 1,115 miljardia arkistoitua asiakirjaa 5,8 miljoonasta henkilöstä. Reseptejä kirjoitettiin vuonna 2017 lähes 32 miljoonaa ja lääketoimituksia toteutettiin yli 61 miljoonaa.
NHS:n vahvuus on ollut terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden hallinta. Kuten Suomessa, myös Englannissa terveydenhuollon järjestämisen haasteena ovat suuret alueelliset erot. Valtaosa NHS:n 124 miljardin euron kokonaisbudjetista menee alueellisille yksiköille, joilla on järjestämisvastuu paikallisen tason palveluista.
Seuraavan kahden vuoden aikana NHS pyrkii edelleen lisäämään tukea ja resursseja paikallistasolle. Tilannekuva väestön terveydestä ja erilaisista alueellisista tarpeista on tärkeä. Englannissa ei ole terveysdatan käsittelyyn keskitettyä tietokantaa, mutta Suomi on integraatiossa edelläkävijä. Englannissa on jo viety terveydenhuollon uudistusta onnistuneesti eteenpäin.
Samantyyppinen toimintamalli yhdistettynä monipuolisen dataan ja sen tekoälypohjainen hyödyntämin antavat hyvän pohjan onnistumiselle myös Suomessa.
Pekka Neittaanmäki
Professori, tietotekniikka
Jyväskylän yliopisto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.