Syksyllä 2008 on Oulun kaupunginteatterin ohjelmistoon tulossa tasan 200 vuotta sitten käydyn Suomen sodan aikoihin sijoittuva suurmusikaali, paljastaa teatterinjohtaja Ahti Ahonen. Tekijöitä ja tarkkoja yksityiskohtia hän ei vielä kerro.
"Kyseessä on aivan uusi teksti ja kokonaisuus. Teemaltaan se liittyy Suomen sotaan vuonna 1808. Sota kulki Oulunkin yli edestakaisin. Musikaalissa palataan keisari Aleksanteri I:een, Porvoon maapäiville ja autonomian alkuun, joka oli historiallisesti hyvin merkittävää aikaa. Koko Itämeri-asia nousi silloin aivan uuteen kulmaan", Ahonen sanoo.
"Musikaali liittyy koko suomalaiseen hallintoon, jota valtioneuvosto aikoo juhlia ensi vuonna. Tarjoamme musikaaliamme juhlavuoden ohjelmistoon. Tutkimme myös levytysmahdollisuutta."
Suunnitelmissa on lisäksi yhteistyön aloittaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikön kanssa. Tämä toinen musiikkinäytelmä toteutuisi 2009.
Ajankohtaisin musiikillinen uutuus kaupunginteatterissa on kaikille räppiä kestäville yli viisivuotiaille suunnattu Risto Räppääjä, jonka ensi-ilta nähdään suurella näyttämöllä 21. huhtikuuta.
Ooppera kuuma aihe
Oululainen musiikkiteatterikenttä on yleensäkin kiintoisassa vaiheessa. Muun muassa pitkään haudotut yhteistyösuunnitelmat Suomen Kansallisoopperan kanssa ovat synnyttäneet sekä toiveikkuutta että ristivetoa.
Oulussa ei ole oikein osattu päättää, alettaisiinko Kansallisoopperaa tosissaan vai ei, ja millä ehdoilla. Mikä rooli jää loppupeleissä oopperayhdistykselle?
Yksimielisyys vallitsee siitä, että järkevästi toteutettuna oopperayhteistyö rikastuttaisi ja tuulettaisi alueen kulttuurielämää.
Kansallisoopperan osoittama yhteistyöhalu on sinänsä historiallista. Helsinkiläisille yksi tärkeä motiivi on omien tuotantokulujen vähentäminen, mutta yhtälailla avaukseen liittyy kulttuuripolitiikkaa.
Oopperan on helpompi perustella olemassaoloaan ja rahanmenoa poliittisille päättäjille, jos se toimii aktiivisesti muuallakin kuin Töölönlahden rannalla ja Helsingin seudun kaupungeissa.
"Otimme Kansallisooppera-asiassa kuukauden aikalisän. Meillä on nyt selvitystyövaihe menossa. Oopperayhdistyksen puheenjohtajan Tuomo Rouniojan ja pääjohtaja Erkki Korhosen on määrä keskustella tarkemmin yhteistyökuvioista. Täällä Oulussa pidämme oopperayhdistyksen ja Oulu Sinfonian kanssa seuraavan palaverin huhtikuussa", selvittää Ahti Ahonen.
Kansallisoopperaa kiinnostaa nimenomaan yhteistyö, jossa tuotannollinen resurssi on jaettu. Oopperaproduktiossa suuri investointiasia ovat perustamiskustannukset: suunnittelu, valmistelu ja näyttämöllistäminen.
"Molemmat talot panevat panoksia ja saavat esityksiä. Kansallisoopperasta tulisi pääosa solisteista, mutta taiteellinen ja tekninen suunnittelu ja rakentaminen meiltä. Olemme puhuneet pääjohtaja Korhosen kanssa, että jos oululaislähtöisiä laulajia on vapaana, heidät pannaan etusijalle miehitystä koottaessa."
Eläkepommi tikittää
Oulun kaupunginteatterin oopperatoimenjohtaja-ohjaaja Leena Salonen linjasi hiljattain lehtihaastattelussa Kansallisooppera-yhteistyöhön liittyen, että taiteellinen päätösvalta pitää säilyttää Oulussa kaupunginteatterilla, Oulu Sinfonialla, konservatoriolla ja oopperayhdistyksellä.
Salosen mukaan päätökset ohjauksesta, puvustuksesta ja lavastuksesta on jatkossakin tehtävä täällä. Ohjaaja ja kaupunginorkesterin kapellimestari valitsevat esitettävät teokset.
Yleisön näkökulmasta tämä tarkoittaisi jo yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen käytännön säilymistä suurin piirtein ennallaan, mutta ei välttämättä paikoilleen pysähtymistä.
Mikäli oopperapiireissä olisi ennakkoluulottomuutta ja halua riskin ottoon, Oulusta löytyisi innokkaita nuoria ja kehityskelpoisia teatteriohjaajia, joille pesti edes assistentiksi kotikaupungin oopperaan merkitsisi yllättävää tilaisuutta: Kirsimarja Törmänen, Marika Lamberg, Janne Kuustie, Sanna Huhtela, Sini-Sisko Kalajoki...
Oulussa kymmeniä oopperoita menestyksellisesti ohjannut Leena Salonen jää joka tapauksessa lähivuosina eläkkeelle, joten jatkuvuuden turvaaminen olisi viisasta.
"Oopperatoimenjohtajan virka on ainutlaatuinen ratkaisu. Se varmaankin tulee silloin uuteen tarkasteluun. Vahvastihan oululainen ooppera on personoitunut Salosen henkilöön. Hän on tehnyt hyviä ohjauksia", Ahti Ahonen arvioi.
"Taideinstituutiossa kukaan yksittäinen ihminen ei ole ratkaisu maailman tappiin saakka, vaikka näyttää siltä, että teattereissa ainoa uusiutuva luonnonvara ovat teatterinjohtajat. Seuraavien 10-15 vuoden aikana koko kulttuurin aluetta tulee kohtaamaan huima ikäpolven leikkaus. Eläkepommi tikittää meillä aivan yhtä kohtalokkaasti kuin muillakin aloilla."