Venäläiset tulevat! Tämä oli totisinta totta torstaina Kymijoen läntisimmässä haarassa Ahvenkoskella. Joukko sotisopaan pukeutuneita venäläisiä hyökkäsi Kymijoen yli Pyhtään puolelta Ruotsinpyhtäälle. Musketit paukkuivat ja tulitukea antoi tykki, kun venäläiset rynnivät Savukosken sillalla.
Rajaa vartioinut suomalainen etuvartio joutui perääntymään hyökkääjän tulituksessa. Uhreiltakaan ei vältytty. Kaksi venäläistä sotilasta kaatui suomalaisten vastatulessa ja kaksi haavoittui.
Aivan tosissaan sotilaat eivät kuitenkaan olleet, sillä koko taistelu oli suunniteltu ja harjoiteltu ennalta.
Taistelukohtauksella muisteltiin Suomen sodan alkamista. Päivälleen 200 vuotta aiemmin venäläiset hyökkäsivät Suomeen eli silloiseen Ruotsin itäosaan useasta kohdasta juuri Ahvenkoskella. Seuraavana vuonna Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjän keisarikuntaa. Suomen monisatavuotinen kausi osana Ruotsia päättyi.
Tapahtuman historiasisällöstä vastasi 1700-luvun historianyhdistys Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat ry. Loviisalaisten lisäksi mukana oli historianharrastajia Venäjältä ja Helsingistä. Sotilaat olivat pukeutuneet 1800-luvun mallin mukaan. Hurjasta rynnistyksestä ja paukkeesta huolimatta taistelu vietiin läpi kaikessa ystävyydessä.
Tapahtumat eivät päättyneet vielä tähän. Ungernin linnoituksella koettiin illalla uudelleen se, kun venäläiset miehittivät Loviisan. Vallanvaihto kaupungissa tapahtui verettömästi. Ruotsalaisjoukot poistuivat ja venäläiset tulivat tilalle.
Ahvenkosken ja Loviisan tapahtumat olivat alku puolitoista vuotta kestäneelle sodalle. Svartholmin merilinnoitusta Loviisan kupeessa venäläiset piirittivät kolme viikkoa. Linnoitus antautui 18. maaliskuuta.
Samaan aikaan Espoossa...
Samaan aikaan torstaisen hyökkäyksen kanssa Espoossa alkoi vähemmän sotaisissa merkeissä kolmipäiväinen kansainvälinen asiantuntijaseminaari, jossa käsitellään Euroopan myllerrystä Napoleonin sotien aikana. Suomen sota oli yksi noiden aikojen suurvaltapoliittisista voimainmittelöistä. Seminaari on yksi valtioneuvoston kanslian Merkkivuosi 1809 -hankkeen keskeisistä tapahtumista. Mukana on mittava joukko kotimaisia ja ulkomaisia historiantutkijoita.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti seminaarin avauspuheessaan suomalaisten taipumuksesta ajatella, että tuon ajan tapahtumat veivät vääjäämättä kohti itsenäistä Suomea. Hän korosti, että tulevaisuuden ennustaminen lienee kuitenkin ollut jo tuolloin ainakin yhtä vaikeaa kuin tänään.
Vanhanen kiitti, että tullessaan keisarikunnan yhteydessä kansakunnaksi kansakuntien joukkoon Suomi onnistui säilyttämään vuosisatoja Ruotsin yhteydessä kehittyneen länsimaisen oikeusperinteen ja rakentamaan sen varaan autonomisen valtion keskushallinnon.
"Nykyaikaisessa mielessä kansakunta oli tuolloin kaikkea muuta kuin valmis, mutta vakaalle jatkuvuudelle ja 1800-luvun kansalliselle nousulle oli luotu vahvat edellytykset. Merkkivuoden teemana onkin Kansakuntaa rakentamaan ja sen tunnukset viittaavat sivistykseen, työhön ja laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen tuon rakennustyön perustana", hän tiivisti.