Suomen matkapuhelintiheys nousi kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n keräämien tietojen mukaan viime vuonna 77,8 prosenttiin.
Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomen matkapuhelintiheys laski viime vuonna yhdeksänneksi korkeimmaksi, kun Suomessa vuonna 1998 oli eniten matkapuhelimia maailmassa henkeä kohti laskettuna.
Korkein matkapuhelintiheys oli viime vuonna Luxemburgissa ja Taiwanissa. Luxemburgissa oli ITU:n tilaston mukaan 96,7 matkapuhelinta sataa henkeä kohti ja Taiwanissa 96,6 matkapuhelinta.
Kolme seuraavaa maata listalla olivat Hongkong, Italia ja Islanti. Niissä oli 84,4 puhelinta, 83,9 puhelinta ja 82,0 puhelinta sataa asukasta kohti.
Operaattorin kanssa tehdyn kiinteän tilaussopimuksen mukaista matkapuhelinten määrää verrattaessa Suomi nousee listakakkoseksi heti Taiwanin jälkeen. Suomessa ennalta maksettujen matkapuhelinliittymien määrä on mitättömän pieni.
Neljänneksi ”tiheimmän” maan Italian liittymistä karkeasti 90 prosenttia on ennalta maksettuja.
Suhteellisesti Suomea enemmän matkapuhelimia oli viime vuoden lopussa myös Israelissa, Itävallassa ja Britanniassa.
Kymmenentenä matkapuhelintiheydessä oli Portugali. Portugalissa karkeasti neljä viidesosaa liittymistä oli ennalta maksettuja, Britanniassa yli kolme neljäsosaa ja Itävallassa runsaat kaksi liittymää kolmesta.
Vaikka matkapuhelimien kokonaismyynti laski viime vuonna ensimmäisen kerran, jatkoi matkapuhelinliittymien määrä edelleen nopeaa kasvua. Miljardin matkapuhelimen käyttäjän raja ylittyy alkuvuodesta.
"Maailman matkapuhelimien määrä ohittaa Kansainvälisen televiestintäliiton arvion mukaan kiinteiden puhelinlinjojen määrän kevään aikana", kertoi johtaja Michael Minges ITU:sta.
Matkapuhelimien yleistyminen ja globalisaatio ovat synnyttäneet todellisen televiestinnän vallankumouksen. Sen ansiosta mahdollisuus päästä osalliseksi televiestintäpalveluista on tullut yhä useamman ihmisen ulottuville.
ITU ennakoi maaliskuussa tehdyssä projektiossaan, että matkapuhelimien määrän kova kasvu jatkuu lähivuosina. Samaan aikaan käyttöön otetaan ennätystahtiin uusia kiinteitä liittymiä.
Projektion perusteella puhelimien määrän kasvu vain kiihtyy. ITU:n laskelmien mukaan matkapuhelimien määrä kaksinkertaistuu vuoden 2005 loppuun mennessä, jolloin maailmassa on yli 2 miljardia matkapuhelinta.
Kiinteiden puhelinlinjojen määrä kasvaa ITU:n projektion mukaan samaan aikaan puolta nykyistä suuremmaksi ja ylittää 1 500 miljoonaa liittymää.
Miten teollisuusmaiden televiestintäsektori sitten kehittyy lähivuosina? ITU:n raportin mukaan ei tarvitse kuin katsoa, mitä tapahtuu Suomessa. ITU:n raportin mukaan Suomi on edelleen ”kehityssuunnan osoittaja kaikessa, mikä liittyy mobiiliviestintään”.
Siinä muistutetaan, että Suomi otti käyttöön ensimmäisen digitaalisen matkapuhelinverkon, Suomessa matkapuhelinliittymien määrä ohitti toisena Kambodzhan jälkeen kiinteiden liittymien määrän ja Suomi jakoi ensimmäisenä kolmannen sukupolven matkapuhelintoimiluvat.
Suomessa noin 90 prosentilla aikuisista on matkapuhelin. Matkapuhelinsektorin osuus telemarkkinoista on hallitseva, sillä se tuottaa noin 60 prosenttia puhelinalan koko liikevaihdosta.
Mielenkiintoisin kehityspiirre on ITU:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin se, miten Suomen kaltaisessa teollisuusmassakin matkapuhelimet korvaavat kiinteitä puhelimia.
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys oli korkeimmillaan vuonna 1990 noin 94 prosenttia. Se on ollut laskussa siitä lähtien. Tänä päivänä 19 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on matkapuhelin, mutta ei kiinteää puhelinta.
Vain kahdella prosentilla suomalaisista ei ole lainkaan puhelinta. Pelkän matkapuhelimen käyttäjät kuuluvat pääosin neljään ryhmään. Heitä ovat opiskelijat, työttömät, yksineläjät ja usein muuttavat.
Muuttajia lukuunottamatta kaikki ryhmät ovat pienituloisia. Heille matkapuhelin on tärkein palvelukanava, ei kiinteä puhelin. Suomen kehityksellä on raportin mukaan merkittävä signaaliarvo pohdittaessa, miten telekommunikaatiopalveluiden käyttöä säädellään.
Poliittisten päättäjien ja markkinoiden säätelijöiden on pystyttävä irrottautumaan fiksaatiosta kiinteisiin linjoihin ja nähtävä, että matkaviestinnällä on suuri merkitys viestintäpolitiikan sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa, päätellään raportissa.