Suomella ja suomalaisilla on Virossa vanhastaan kaksijakoinen maine. Tulemme maasta, jossa on korkea elintaso, hyvä sosiaaliturva, asiat yleisesti ottaen kunnossa. Viron lehdissä on ihmetelty ja ihailtu muun muassa sitä, kuinka paljon paremmin Suomi pärjää kansainvälisissä kilpailukykyä tai korruption määrää mittaavissa tutkimuksissa.
Sitten on Suomi-kuvan toinen puoli: suomalaiset ovat porolaumaa, joka hamasta neuvostoajasta lähtien on tullut Viroon juopottelemaan, rehentelemään rahoillaan, koluamaan bordelleja ja porsastelemaan. Tallinnan katukuvassa tämä joukko paitsi näkyy myös kuuluu käytännössä vuoden ympäri.
Nyt Suomi-kuvaa koetellaan Virossa uudella tavalla. Seuraava otsikko on virolaisen Postimees-lehden pääkirjoituksesta viime viikolta: "Valkoiset neekerit. Suomalaisyritysten kaksinaamaisuus estää virolaisten ammattiyhdistysten syntymistä."
Lehti huomauttaa, kuinka Suomea kiitellään maana, jossa työntekijöiden oikeudet ovat itsestäänselvyys. Siksi Virossakin toivottiin, että kun suomalaisfirmat tulevat sinne, ne samalla tavalla myös siellä kunnioittavat työntekijöitä.
Tässä on kuitenkin petytty. Lehden mukaan jotkut suomalaistyönantajat käyttäytyvät Virossa kuin varhaiskapitalistit. "Aika ajoin kuuluu hämmästyttäviä tietoja siitä, kuinka karkein ottein ammattiyhdistysten toimintaa estetään."
Lehden etusivun pääuutinen on samasta teemasta. Sen kuvituksena on piirros, jossa nyrkissä olevan käden kämmenselkään on maalattu Suomen lippu. Nyrkki uhkaa kuvaan piirrettyä ay-aktiivien joukkoa. Kökköydestään huolimatta kuva kertoo selvää viestiä: pohjoisnaapurin työnantajien suhtautuminen virolaisiin on tyly.
Postimees-lehden juttuun on tarkemmin esillä kaksi suomalaisfirmaa, joissa ay-toiminnan synty on pyritty tukahduttamaan. Toinen on Länsi-Virumaalla toimiva huonekaluvalmistaja Bellus Furniture, toinen Suomestakin tuttu kauppaketju Rautakesko ja sen virolainen tytäryhtiö.
Huonekalutehtaan suomalaisjohtaja uhkasi siirtää tehtaansa Latviaan, Liettuaan tai Viroon, jos ammattiyhdistys aloittaa toimintansa. Rautakeskon tapaus on räikeämpi. Firma erotti virolaisten työntekijänsä sen jälkeen kun tämä oli valittu ammattiosaston luottamusmieheksi.
Jälkeenpäin yritys selitti jupakkaa todeten, ettei sillä ole mitään ay-toimintaa vastaan, mutta luottamusmies piti sanoa irti, kun tämä ajoi vain omaa asiaansa. Välimiesoikeus oli toista mieltä. Se määräsi Rautakeskon perusteettomasta irtisanomisesta korvauksiin .
Eivät nuo työpaikat ole ainoita, joiden suomalaisomistajat käyttäytyvät kuin siirtomaaherrat. Kun tällaisia jupakoita on selvitetty, omistajat lahden takaa siirtävät usein vastuuta virolaiselle paikallisjohdolle, joka puolestaan perustelee nihkeää suhtautumistaan ay-toimintaan suomalaisomistajien linjauksilla.
Suomalaisten syntitaakka helpottaa hiukan se, että samanlaiset kaksoisstandardit ovat virolaiskokemusten mukaan käytössä myös monilla ruotsalais- ja hollantilaisyrityksillä: kotona asiat hoidetaan pykälien mukaan, mutta Viro on villiä itää, jossa työntekijöiden oikeuksiin ei tarvitse niin suurta huomiota kiinnittää.