Suomi on yksi Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) isäntämaista ja sitä kautta mukana myös Huippuvuorten uudessa geenipankissa. Pohjoismaisen kasvigeenipankin siemennäytteistä tehdään varmuuskopiot Huippuvuorille, joten pohjoismainen kasvigeenistö on turvassa vaikka Etelä-Ruotsin sähkönjakelussa tapahtuisi pitkäaikainenkin katkos.
"Geenipankki on erittäin tärkeä, sillä kasvit ovat elintarviketuotannon perusta", kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkija Merja Veteläinen. Kun ilmasto lämpenee, voidaan tarvita uudenlaisia kasvilajikkeita, jotka pystyvät sopeutumaan muutoksiin.
"Kasvien jalostajat tarvitsevat geneettistä muuntelua. Jos risteytetään kaksi viljalajiketta, etsitään usein toiseksi joku vanhempi lajike, josta löytyy esimerkiksi joku tietty taudinkestävyys", Veteläinen selittää.
Kasvullisesti lisättävät lajit säilytetään kenttäkokoelmissa eli pelloissa. "Esimerkiksi omenalajike säilyy, kun siitä otetaan oksa ja se vartetaan uuteen runkoon. Siemenessä lajike ei säily", Veteläinen havainnollistaa. Suomen peltogeenipankeissa säilytetään muun muassa hedelmäpuita, marjapensaita ja vihanneksia. Niissä on tallessa erilaisten omenalajikkeiden koko kirjo, jossa on mukana myös vanhoja, puutarhureiden siemenistä kehittämiä paikallisia lajikkeita.
Suomessa kehitetään myös kryo-menetelmää: esimerkiksi omenapuun silmusta otetaan solukkoa, joka jäädytetään ja säilytetään typpitankissa. Myöhemmin koko kasvi voidaan elvyttää solukkoviljelmän kautta.