Useiden Suomen sairaaloiden sulkemisuhasta kerrottiin jo viime kesänä eikä mitään oivalluksia ole niiden pelastamiseksi ilmaantunut. Maakuntien ei pitäisi taipua kaikkiin suunnitelmiin, joita hallitus päähänsä saa, sillä niissä ei aina ajatella kaikkien kansalaisten parasta. Syntyvyyden väheneminen entisestään on selvä seuraus päätöksestä, kun välimatkat kasvavat kohtuuttomiksi. Positiivisten toimien kehittely on unohdettu ja jälleen keskitytty leikkauksiin.
Voisimme pelastaa sairaalat ja saada ne tuottaviksi terveysmatkailun avulla. Silloin ne myös säilyisivät lähikuntien asukkaiden apuna kuten tähänkin asti.
Terveydestä huolehtiminen on kasvava trendi maailmalla, ja kun elinikä pitenee, sairauksien määrä kasvaa. Jos jaamme sairaalat kolmeen eri kategoriaan, niiden lääkäri- ja hoitajatarpeet ovat erilaiset ja siten henkilökunta tarpeiden mukainen. Tarvittavat kolme erilaista sairaalatyyppiä olisivat kuntoutus-, jälkihoito- ja terveydenhoitosairaalat.
Kuntoutussairaalat olisivat sodissa, luonnonkatastrofeissa kuten maanjäristyksissä, tulvissa ja suurpaloissa vammautuneitten ihmisten hoitoon tarkoitettuja laitoksia. Potilaitten hoito olisi monipuolista ja vaatisi lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta osaamista ja empatiaa. Maksu näiden potilaiden hoidosta tulisi kyseiseltä maalta, mutta suurkatastrofeissa myös kansainvälisten avustusrahastojen kautta.
Jälkihoitosairaalat olisivat potilaille, joitten toimenpiteet on tehty Helsingissä erikoistuneissa sairaalayksiköissä ja hoidon jälkeinen toipuminen tapahtuisi maakunnissa lääkärien, sairaan- ja lähihoitajien avustamina. Laskun maksaisi potilas itse ja saisi ajan myötä korvauksen omalta sairauskassaltaan.
Terveydenhoitosairaalat ovat potilaille, jotka haluavat kohentaa terveyttään, laihtua, vapautua masennuksesta, stressistä, riippuvuuksista. Tähän he tarvitsevat yksityisiä terapeutteja ja valmentajia, dieetit, treeniohjelmat ja sairaalan ympärille luontoa, joka parantaa ja rauhoittaa. Nämä potilaat tulevat terveyslomalle ja maksavat itse laskunsa. Heille on mahdollista kehittää maatilalomailua, sauna-, kylpy- ja uintimahdollisuuksia sekä varsinkin lapsipotilaille tutustumista maatilan eläimiin.
Mistä henkilöstö näihin sairaaloihin? Kun työaika muutetaan kuudeksi tunniksi kellon ympäri nykyisellä palkalla, koulutettuja, alaa vaihtaneita hoitajia löytyy omasta maasta. Monet Ruotsiin ja Norjaan muuttaneet suomalaiset sairaanhoitajatkin haluavat palata kotimaahan uuteen sairaalajärjestelyyn. Tämä palkkakulujen kohotus kannattaa ja on pientä lakkojen aiheuttamien kustannusten rinnalla.
Sairastuminen ja sairastaminen taantuvat viime vuosisadalle, jos hallitus saa toteuttaa suunnitelmansa. Niin ei saa tapahtua. Onko mahdollista, että maakuntamatkailun kehityksestä vastaavat tahot tunnistavat auenneet mahdollisuudet ja vievät ne onnistuneeseen päätökseen.
Onnistuminen lisää maakuntien matkailua ja houkuttelevuutta, tunnetusti elintärkeitä maaseudun eloonjäämiselle.
Ulla Grünstein
Suunnittelija, Helsinki