Ulkoministeriö teki Suomen Tukholman-suurlähetystöön sisäisen tarkastuksen, koska lähetystöstä tuli yhteydenottoja ministeriöön, kertoo ulkoministeriön hallintojohtaja Ari Rouhe STT:lle. Suomen Ruotsin-suurlähettilästä Jarmo Viinasta vastaan on esitetty syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä.
Syytöksistä kertoi keskiviikkona Iltalehti. Tarkastuksessa haastateltiin Rouheen mukaan lähetystön henkilökuntaa ja käytiin läpi kirjallista aineistoa.
Ministeriön tarkastusraportti on jo valmistunut, mutta sen käsittely on kesken. Raportti odottaa tällä hetkellä suurlähettilään vastinetta. STT yritti keskiviikkona tavoittaa suurlähettilästä, mutta hän ei vastannut soittopyyntöihin. Viinanen kertoi Iltalehdelle olevansa lomalla, eikä hän kommentoi asiaa.
Hallintojohtaja Rouheen mukaan asiaa hoidetaan ministeriön sisällä eikä poliisille ole tehty ilmoitusta.
Rouhe sanoi Helsingin Sanomille, että tarkastusta tehtäessä ei ole tullut esiin mitään sellaista, joka vaatisi rikostutkintaa.
- Jos henkilö olisi kokenut kohtelua, jossa olisi kyse rikoksesta, on asianomistajan oma asia tehdä siitä rikosilmoitus, hän sanoo Helsingin Sanomille.
Rouheen mukaan virkamiehen epäasiallisesta toiminnasta seurauksena voi olla huomautus, kirjallinen varoitus, työtehtävien muutokset tai irtisanominen.
Soini ei ole keskustellut Viinasen kanssa
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) pitää syytöksiä vakavana asiana.
- Tämä on vakava asia, ja meillä on ulkoministeriössä suoritettu sisäinen tarkastus, ja olemme olleet paikan päällä puhuttamassa ihmisiä. Haluamme kuulla luonnollisesti myös suurlähettiläs Viinasen kannan asiaan, Soini sanoi tiedotustilaisuudessa Porissa.
Soini muistutti, että tämänkaltaisissa asioissa noudatetaan nollatoleranssia. Samalla hän huomautti, että asia on ensin selvitettävä kokonaisuudessaan.
- Kun tällainen nousee julkisuuteen, se on asia, jota ei voi missään nimessä väheksyä. Se otetaan vakavasti ja perataan perusteellisesti. Sen jälkeen katsotaan, mihin on aihetta ja mihin ei.
Soini ei itse ole toistaiseksi keskustellut Viinasen kanssa, vaan asian selvittäminen kulkee virkateitse.
- On totta kai selvää, että asia on ennemmin tai myöhemmin sekä minun että aika monen muunkin pöydällä.
Pitkän diplomaattiuran tehnyt Viinanen valittiin Ruotsin-suurlähettilääksi vuonna 2014. Sitä ennen hän työskenteli New Yorkissa pysyvänä YK-edustajana eli YK-suurlähettiläänä.
Diplomaattinen koskemattomuus
- Kaikilla diplomaateilla, jotka työskentelevät asemamaassaan, on työtehtävässään diplomaattinen suoja eli immuniteetti. Eli he ovat koskemattomia rikosasioissa, kertoo ulkoministeriön apulaisprotokollapäällikkö Marja Joenusva yleisellä tasolla.
Ulkoministeriön mukaan diplomaattinen koskemattomuus tarkoittaa, että esimerkiksi poliisiviranomaiset eivät voi ilman lähettäjävaltion suostumusta tutkia edustuston alueella epäiltyä rikosta. Apulaisprotokollapäällikön mukaan immuniteetti koskee myös henkilöitä.
Immuniteetti koskee vain asemamaan lakeja. Suomen virkamiehiä koskee kuitenkin suomalainen lainsäädäntö, hallintojohtaja Rouhe kertoo.
- Suomen diplomaatit ovat toisin sanoen Suomen lainsäädännön piirissä, ellei koskemattomuudesta erikseen luovuta.
Eli jos poliisille tehtäisiin rikosilmoitus, sitä tutkisi Suomen poliisi, vaikka tapaus olisi sattunut Ruotsissa.
- Kyllä se periaatteessa näin on. Tarkasti en tiedä, sillä meillä ei toistaiseksi ole kokemusta sellaisesta, Rouhe kertoo.