Brysselissä kokoustanut EU-huippukokous päätti Venäjään kohdistuvista pakotteista ennakoitua lievemmässä muodossa, vaikka Yhdysvallat on asettanut uusia laajennettuja pakotteita.
Suomen kannalta olennaista on, että EU:n ja Venäjän välisissä yhteistyöohjelmissa ei jäädytetä rajat ylittävää yhteistyötä. Suomi ajoi voimakkaasti rajat ylittävän yhteistyön koskemattomuutta ja onnistui tavoitteissaan, ainakin väliaikaisesti.
Jos rajat ylittävä yhteistyö olisi otettu pakotteiden piiriin, olisi se merkinnyt maakuntien Venäjä-yhteistyön vaarantumista. Tällöin vaikutukset olisivat olleet raskaita myös Pohjois-Pohjanmaalle. Sellaiseen Suomen olisi mahdotonta suostua.
Pohjois-Pohjanmaa on hallintoviranomaisena mukana Karelia-hankkeessa ja maakunnalla on pitkät yhteistyösuhteet Karjalan tasavaltaan. Rajaohjelmiin kuuluvia rajanylityspaikkojen rakentamisia puolestaan on menossa pitkin itärajaa.
Venäjän painostaminen Ukrainan kriisin yhteydessä näyttää, että EU-pakotteet ovat vaikea pala Suomelle. Suomi on pakotelinjassa korostetusti sovittelulinjalla, kun Baltiasta ja Itä-Euroopasta löytyy huomattavasti kovemman politiikan puolustajia. Suuret maat puolestaan pelaavat pakoteasioissa kaksilla korteilla ja hoitavat omia kaupallisia intressejä Venäjän kanssa pakotteista piittaamatta.
Kieltämättä Ukrainan kriisi ja Venäjän suhde Itä-Ukrainan separatisteihin samoin kuin Krimin valloitus asettavat Suomen ja Venäjän yhteistyösuhteet vaikeaan tilanteeseen.
Siinä missä Suomi on Ukrainan kriisissä samassa linjassa EU:n kanssa, on tärkeää, että korkean tason keskusteluyhteys Suomen ja Venäjän välillä toimii nyt ja jatkossa kitkattomasti. Pääministeri Alexander Stubb keskustelikin venäläisen virkaveljensä Dmitri Medvedevin kanssa ennen huippukokousta.
Suomi ei voi geopolitiikalleen mitään, riippumatta siitä, mitkä ovat Venäjän ja muun Euroopan suhteet. Suomi on ja pysyy Venäjän lähimpänä naapurina. Venäjän taloudellinen ja poliittinen kehitys vaikuttavat suoraan Suomeen. Ukrainan kriisin myötä Suomessa ryöpsähti voimakas turvallisuuspoliittinen keskustelu. Presidentti Sauli Niinistön kesäkuisissa Kesäranta-keskusteluissa pahimmat Venäjä-pelot ja Nato-traumat saatiin puhallettua ulos.
Ukrainan kriisi vaikuttaa vielä pitkään EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin. Ukrainan sisäiset levottomuudet ja demokraattisen hallinnon vakiinnuttaminen kestävät pahimmillaan vuosia. Kaikella tällä on vaikutuksensa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Se puolestaan vaikuttaa siihen, mitä Suomi haluaa ja tekee EU-yhteistyössään.
Entinen pääministeri Matti Vanhanen on neuvonut viisaasti, että Suomen kannattaa näissä oloissa pitää huolta kahdenvälisistä suhteistaan Venäjään. Mykkäkoululla ei saavuteta mitään. Suomen ei ole syytä jättää Venäjä-suhteiden hoitoa EU:n varaan. Rajanaapurina on luonnollista, että Suomella on aktiivinen ote omilla lähialueillaan.
Pääkirjoitus