Suomessa tapahtuu edelleen liikaa sellaisia hoitovirheitä ja -haittoja, jotka voitaisiin estää. Suomi on ollut potilasturvallisuudessa jopa 5-10 vuotta naapureitaan Tanskaa ja Ruotsia jäljessä, arvioi johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä. Aivan viime vuosina meillä on kuitenkin ryhdytty kuromaan vauhdilla umpeen naapureiden etumatkaa.
"Meillä asiaan herättiin vasta joitakin vuosia sitten, mutta nyt suunta on kuitenkin hyvä", sanoo Haavisto.
Lähiaikoina julkistetaan suomalainen potilasturvallisuusstrategia, ja myös tulevassa terveydenhuoltolaissa on oma pykälänsä potilasturvallisuudesta.
Haittoja voidaan ehkäistä esimerkiksi läheltä piti -tilanteita käsittelemällä. Niitä on usein ollut montakin ennen tilannetta, jossa potilaalle todella on aiheutunut haittaa.
Pimittämistä ei enää hyväksytä
Kymenlaaksossa näistä läheltä piti -tilanteista on järjestelmällisesti ilmoitettu noin puolentoista vuoden ajan. Ilmoituksia on kertynyt jo 1 380. Jokainen ilmoitus käsitellään syyllisiä etsimättä. Jos työoloissa tai menetelmissä havaitaan korjattavaa, se korjataan. Haaviston mukaan myös korvattavat potilasvahingot ovat hieman vähentyneet.
Lääkäritkin ovat tyytyväisiä siihen, että virhetilanteet uskalletaan tuoda avoimesti käsittelyyn. Pimittämisen kulttuuria ei enää hyväksytä. Potilaille haittaa aiheuttaneet tilanteet ovat lääkäreille erittäin vaikeita. Aiemmin niistä ei juuri keskusteltu, vaikka ne olisivat olleet yleisesti tiedossa.
Potilasturvallisuuden tehostamiseksi on kehitetty työkaluja myös potilaille. Heille on laadittu esimerkiksi ohjeistusta, miten he voivat huomauttaa havaitsemistaan puutteista vaikkapa käsihygieniassa vuodeosastokierrolla.
"Tieto menee erittäin tehokkaasti perille, kun potilas huomauttaa asiasta. Asia on kuitenkin aika herkkä, eivätkä potilaat juuri aiemmin ole uskaltaneet huomautella. Kun kaikki tietävät, mistä on kyse, potilas ei leimaudu valittajaksi", sanoo Haavisto.