Rovaniemi Suomi on saanut naispresidentin ja naispääministerin lisäksi nyt myös ensimmäisen naispuolisen poroisännän. Utsjokelaisen Vieno Länsmanin, 56, valtakunta on Tarja Halosen ja Anneli Jäätteenmäen valtakuntaa huomattavasti pienempi, Suomen pohjoisin paliskunta Kaldoaivi. Siellä on toista sataa poronomistajaa ja niillä 5 300 poroa. Poroisännän omaa porolukua ei kehtaa kysyä, sellaisen utelemista kun pidetään samana kuin kyselisi pankkitilin saldoa.
Paliskuntain yhdistyksen 55. edustajakokoukseen eli poroparlamenttiin Rovaniemellä torstaina osallistuneen Länsmanin poroisännän alkutaival oli hieman takkuinen. Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi poroisännän ja koko paliskunnan hallituksen vaalin muotoseikkojen perusteella, mutta toukokuun lopussa Länsman valittiin poroisännäksi uudelleen. Entinen tekstiilimyyjä oli porotilansa töihin siirryttyään valittu jo varaporoisännäksi ja aika päiviä sitten hän huomasi olevansa myös poroisännän aviopuoliso.
"Nainen poroisäntänä saattoi olla joillekin shokki", arveli Länsman. Poroparlamentissa hän tunsi saaneensa valintansa seurauksena liikaakin huomiota osakseen. Länsmanin kintereillä juoksivat niin televisio kuin saamen radiokin onnittelijoista ja olalle taputtajista puhumattakaan. Länsman arvelee, että poroisännän tehtävät merkitsevät hänelle entistäkin enemmän " pyörien päällä olemista". Kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä hänellä on muitakin luottamustehtäviä siunaantunut jo ennestäänkin.
Poroisännän porokarja jatkojalostetaan omassa yrityksessä raakalihasta käristykseksi ja myydään norjalaisille asiakkaille ja lähikauppoihin. Yrityksessä on mukana myös perheen poika , ja toinen elää muutoin luontaistaloudessa. Perheen tytötkin ovat porotalouden hengessä mukana.
Uusi poroisäntä on huolestunut porotalouden tulevaisuudesta sukupolvenvaihdoksilla. Jo nyt nuorten osuus porotöissä on selvitysten mukaan vähentynyt melkoisesti. Länsman pelkää, että nykyinen tukipolitiikka ei houkuttele nuoria poroelinkeinon piiriin. Tällä hetkellä elinkohtaisen tuen saamiseksi pitää olla 70 poroa ja ensi vuonna se nousee 80 poroon. Myös eläinkohtainen tuki putoaa 22 eurosta 20 euroon.
Poroparlamentin paneelikeskustelussa Länsman esittikin, että nuorten saamiseksi alalle eläinkohtaisen tuen alaraja poistetaan, mutta porokarjan koolle asetetaan yläraja. Länsmanin esitys oli täysin vastakkainen Riista-ja kalantutkimuksen ylijohtajan Kare Turtiaisen arviolle, että porotalous keskittyy voimakkaasti vain muutamaan suureen porokarjaan paliskuntaa kohti. Turtiainen ennakoi, että porotalouden murros jatkuu voimakkaana. Tuottavuus ja työllistävyys ei ole kovin hyvä, koska muut maankäyttömuodot kilpailevat porotalouden kanssa.