Suomen poh­joi­sin jät­teen­polt­to­lai­tos aloit­taa Oulussa 2012

Jätteiden määrä Pohjois-Suomen kaatopaikoilla vähenee, kun Oulun jätteenpolttolaitos otetaan käyttöön. Jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesäkuussa, ja Suomen neljännen jätteenpolttolaitoksen pitäisi olla valmis syksyllä 2012.

Laanilaan nouseva jätteenpolttolaitos näyttäisi tältä.
Laanilaan nouseva jätteenpolttolaitos näyttäisi tältä.

Jätteiden määrä Pohjois-Suomen kaatopaikoilla vähenee, kun Oulun jätteenpolttolaitos otetaan käyttöön. Jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesäkuussa, ja Suomen neljännen jätteenpolttolaitoksen pitäisi olla valmis syksyllä 2012.

-- Kattila on mitoitettu polttamaan 120 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Suunnitelmien mukaan puolet jätteistä tulee Oulun jätehuollon alueelta ja loput muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta, kertoo projektipäällikkö Mikael Tervaskanto Oulun Energialta.

Tervaskannon mukaan yhtään sopimusta kuntien kanssa ei ole vielä tehty, mutta EU:n kiristyvien kaatopaikkamääräysten vuoksi pohjoisimmalle jätteenpolttolaitokselle uskotaan riittävän polttoainetta. Laitoksessa poltettava jäte on suurimmaksi osaksi yhdyskuntajätettä eli kotitalouksissa syntyvää sekajätettä. Lisäksi kattilassa poltetaan pieni määrä teollisuusjätettä.

Laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Oulun Energialle sekä höyryä Kemiran teolliseen prosessiin. Kemiran tehdasalueelle Laanilaan nousevaan laitokseen odotetaan päivittäin kolmisenkymmentä pakkaavaa jäteautoa Oulun jätehuollon alueelta ja 15 siirtokuljetusautoa, jotka toisivat jätettä muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta.

Tuhkan käyttö auki

Jätteenpolttolaitoksen rakentamista vastustettiin Oulussa kiivaasti. Ympäristöluvasta tehtyjä valituksia käsiteltiin eri oikeusasteissa liki viisi vuotta, kunnes viime keväänä korkein hallinto-oikeus hylkäsi ne kaikki. -- Suomessa on perinteisesti varastoitu jätteet kaatopaikoille eikä jätteiden energiasisältöä ole hyödynnetty kuten muualla Euroopassa, sanoo Tervaskanto.

Oulun Energian mukaan laitoksesta ei aiheudu mainittavaa rasitusta ympäristölle. Tervaskannon mukaan esimerkiksi hajuhaittoja pystyään ehkäisemään tehokkaasti, sillä jätteitä ei varastoida laitoksen ulkopuolelle. Kuljetusten meluhaitat on pyritty minimoimaan ja savukaasut puhdistetaan uusimmalla tekniikalla.

Sen sijaan päänvaivaa aiheuttaa vielä polttamisen seurauksena syntyvän tuhkan kohtalo. Tuhkaa syntyy vuosittain noin 25 000 tonnia. -- Vaihtoehtoina on tuhkan hyötykäyttö tai sitten sen sijoittaminen kaatopaikalle. Asiaa ei ole vielä päätetty, toteaa Tervaskanto.

Ilmoita asiavirheestä