Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen, jolle keskuspankissa kuuluvat turvallisuusasiat, puolustaa yritysten ja pankkien rahan kuljetuksia Suomen Pankin konttoreihin.
Hakkaraisen mukaan korko yritysten ja pankkien rahoille alkaa juosta vasta silloin, kun se on fyysisesti Suomen Pankin konttorissa ja koron juoksu lakkaa, kun raha lähtee Suomen Pankista. Lain mukaan raha - setelit ja kolikot - on Suomen Pankin omaisuutta.
Miksi ei riitä, että yrityksiin päivän mittaan kertyneet rahat voitaisiin säilyttää pankin tai rahankuljetuksista vastaavan yrityksen säilössä ja korko juoksisi?
"Asian voisi rinnastaa tavalliseen ihmiseen, joka ottaa rahaa tililtään, niin silloinhan koron maksu lakkaa. Kun asiakas laittaa tai saa tililleen rahaa, niin koronmaksu alkaa. Jos asiakkaan rahat ovat lompakossa, eihän niille voi maksaa korkoa, vaikka ne asiakkaan mielestä olisivatkin hyvässä tallessa", selvittää Hakkarainen.
Hakkaraisen mukaan keskuspakit toimivat rahahuollossa samalla tavalla kuin Suomen Pankki kaikkialla maailmassa. "Liikkeet tuovat rahansa yöksi omaan pankkiinsa ja oma pankki kuljetuttaa rahat edelleen Suomen Pankin konttoriin."
Suomen Pankin Turun konttorissa äskettäin tapahtunutta ryöstöä Hakkarainen ei kommentoi millään tavalla. Hakkarainen ei ota minkäänlaista kantaa myöskään Suomen Pankin Oulun konttorin turvajärjestelyihin. Hänen mukaansa Oulun konttori jatkaa aivan normaalisti toimintaansa.
Korko kertyy
Ruotsissa eri tavalla
Finanssialan keskusliiton maksuliikennetoiminnon johtaja Timo Ylitalo toivoo, että Suomen Pankki hyväksyisi käytännön, jonka mukaan rahoille, jotka ovat rahakuljetuksista vastaavan yrityksen laskentakeskuksessa, alkaisi juosta korko.
Pankkien yhdessä omistama Automatia hoitaa pankkien puolesta käteisen rahan esimerkiksi pankkiautomaatteihin.
Automatia on puolestaan ulkoistanut rahojen päivittäisen laskemisen ja kuljetukset arvokuljetuksista vastaaville yhtiölle Falck-konserniin kuuluvalle G4S-yhtiölle ja Securitakselle.
Automatian toimitusjohtaja Tapani Penttilä kertoo, että arvokuljetusten tilanne on Oulussa parempi kuin Turussa. "Sijainnit Oulussa ovat paremmat, sillä siellä on samassa rakennuksessa sekä Suomen Pankkia että arvokuljetusten hoitoa."
Penttilän mukaan Suomi voisi ottaa rahakuljetuksissa mallia Ruotsista.
"Naapurimaassa rahan kuljettamiselta vältytään sillä, että korkoa maksetaan rahalle, kun se on laskentakeskuksessa. Reaaliaikaiset kirjanpitojärjestelmät mahdollistavat sen, että raha voisi olla yön yli laskentakeskuksessa, setelin tarkkuudella, ja silti korko juoksisi."
Penttilä arvioi, että yritysten ja pankkien korkohyöty nousee "miljooniin euroihin", kun ne kuskaavat rahat Suomen Pankin konttoreihin korkoa kasvamaan, muuten kuljetuksia ei tehtäisi.