Helsinki Suomen Pankki ennustaa talouskasvun jatkuvan ripeänä ja työttömyyden laskevan hieman. Myöskään inflaatiopaineita ei ole. Kuluttajahintojen kasvu pysyy alle 2 prosentissa. Työvoimakustannusten kasvukin on maltillista.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut halpojen korkojen ja asuntokaupan takia, mutta velkojen hoitokulut eivät ole sitä tehneet. Pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan hintakuplaa ei ole luvassa.
Öljyn hinnannousu viime vuoden syksystä on ollut huolestuttavaa, mutta Suomen inflaatioon se ei ole sanottavammin vaikuttanut.
- Se on jäänyt muuallakin odotettua pienemmäksi.
Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa keskuspankki. Vuonna 2008 kasvu hidastuu 2,8 prosenttiin.
Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 7,8 prosenttiin. Vuonna 2008 työttömyysaste pysyy ensi vuoden tasolla.
Samalla kuitenkin heikkenee työvoiman saanti.
Valtiontalouden rahoituspohja oli viime vuonna parempi kuin odotettiin. Vaikka ylijäämä sulaa, niin alijäämää ei synny, koska veropohja laajentuu ja menoja syntyy arvioitua vähemmän.
Pääjohtaja Liikasen mukaan tämä vahvistaa mahdollisuuksia vastata lisääntyvän verokilpailun haasteisiin. Nykyään kokonaisveroaste on alle 45 prosenttia.
- Paine nousuun on aika vähäinen, pikemminkin päinvastoin, Liikanen arvioi.
Rahamarkkinoita pitää kehittää riskien vähentämiseksi
Pääjohtaja Liikasen mukaan talouden kasvumahdollisuuksia pitää lisätä rahamarkkinoiden kehittämisen ja syventämisen kautta. Mm. osakekauppa Euroopassa rajojen yli on vielä kohtuuttoman kallista. Jos kauppa helpottuu, niin riskejä voidaan hajauttaa ja markkinoille annetaan mahdollisuus valita parhaita mahdollisia yrityksiä. Tämä antaisi kasvulle todellista potkua, sanoo Liikanen.
- Tähän pohjautuu mielestäni myös ero Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Edellisessä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kasvun kehitys on ollut paljon reippaampaa. Suurin ero on sijoituspolitiikassa, arvopaperikaupassa.
Myös kilpailua palvelusektorilla pitäisi lisätä.
Euroalueen laajentuminen viivästyy, ja se vaikuttaa kaupankäyntiin EU:ssa. Uusien jäsenmaiden hyvä talouskasvu ei ole vielä edellytys sille, että ne voisivat tulla rahaliiton jäseniksi. Liikasen mukaan maiden pitää täyttää lisäksi Maastrichtin sopimuksen määritelmät siitä, millä pohjalla mm. valtiontalouden ja markkinoiden tulee olla ennen kuin jäsenyys toteutuu.