Suomen Pankin väki vyöryy eläk­keel­le

Suomen Pankissa alkaa pian raju laihdutuskuuri, kun liki neljännes keskuspankin vajaasta 700 työntekijästä pääsee halutessaan eläkkeelle.

Suomen Pankissa alkaa pian raju laihdutuskuuri, kun liki neljännes keskuspankin vajaasta 700 työntekijästä pääsee halutessaan eläkkeelle.

"Tällä hetkellä noin 200 työntekijäämme saavuttaa lähimmän viiden vuoden aikana Suomen Pankin eläkeiän eli heillä on oikeus lähteä eläkkeelle, jos he niin haluavat", vahvistaa henkilöstöosaston osastopäällikkö Aura Laento.

Hän arvioi, että suurin osa lähtijöistä käyttää mahdollisuutta hyväkseen eli lähtee eläkkeelle. Laento painottaa, että työntekijät saavat jatkaa töissään yleiseen eläkeikään asti eli 65-vuotiaiksi.

Eläkevyöry johtuu Suomen Pankin eläkesäännöstä, jonka mukaan ennen kevättä 1997 pankkiin tulleilla naisilla on mahdollisuus päästä eläkkeelle jo 55 vuoden iässä. Miehille mahdollisuus avautuu 60 vuoden isässä.

Vuoden 1993 jälkeen Suomen Pankkiin tulleilla työntekijöillä on normaali eläkkeelle lähtöikä eli 65 vuotta. Se on sama sekä miehille että naisille.

Suuren joukon siirtyminen lyhyessä ajassa eläkkeelle on henkilöstöstä vastaavan Laennon mukaan sekä ongelma että mahdollisuus.

"Jos emme varautuisi tilanteeseen, se voisi olla isokin ongelma. Toisaalta se on mahdollisuus organisaation sopeuttamiseen, laihduttamiseen uusiin olosuhteisiin sekä henkilöstön nuorentamiseen."

Kukaan Suomen Pankissa ei suostu sanomaan tarkasti, mikä on pankin henkilöstö viiden vuoden kuluttua.

"Tarkkaa lukua ei ole. Tulevina vuosina Suomen Pankki on merkittävästi pienempi, mutta samalla myös asiantuntevampi organisaatio kuin tänä päivänä", painottaa Laento.

Jos väki käyttää eläkeoikeuttaan eikä uusia työntekijöitä palkata entiseen malliin, asettunee Suomen Pankin henkilöstö 400-500 työntekijän haarukkaan. Silloin henkilöstö olisi muiden pohjoismaiden keskuspankkien tasolla.

Pulskimmillaan Suomen Pankki oli 1970, jolloin pankissa oli 1 000 työntekijää.

Suomen Pankin työntekijöiden keski-ikä oli viime vuoden lopussa noussut jo 45,9 vuoteen. Se on perinteisesti ollut työpaikka, josta ei lähdetä muualle kuin eläkkeelle, kun sinne kerran on päästy. Pankin lähes 200-vuotisessa historiassa ei ole tarvinnut kertaakaan turvautua joukkoirtisanomisiin tai lomautuksiin.

Lähivuosina eläkkeelle siirtyvistä huomattava osa on eriasteisia esimiehiä, siksi Suomen Pankki käynnistää tämän vuoden aikana esimiesohjelman, jolla osaamista ja kokemusta pyritään siirtämään uusille, tuleville esimiespolville.



Aluekonttorit
vähenevät


Viime vuonna Suomen Pankin väki väheni erityisesti aluekonttoreissa. Peräti 35 työntekijää lähti eläkkeelle ja uusia palkattiin hyvin vähän.

Aluekonttoreita on myös lakkautettu reilusti. Vielä 1990-luvulla Suomen Pankilla oli 11 aluekonttoria. Nyt konttoreita on viisi, jos Vantaalla sijaitseva rahapaja lasketaan mukaan. Muut aluekonttorit sijaitsevat Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Laento ei halua ottaa kantaa siihen, mikä on aluekonttoreiden kohtalo.

"Aluekonttoreiden tarpeellisuudesta käydään keskustelua puolesta ja vastaan. Jokunen niistä varmaankin vielä vähenee."

Suomen Pankissakin halutaan keskittyä ydintehtävään ja palvelutehtäviä ulkoistetaan. Esimerkkisi siivous, kiinteistönhoito ja työterveydenhuolto on jo ulkoistettu.

Laento kertoo, että pankki valmistelee tämän kevään aikana työnjakostrategian, joka määrittää, mitkä tehtävät voidaan antaa pankin ulkopuolisten yritysten hoidettaviksi.



EKP teettää
lujasti töitä


Laento muistuttaa, että nykyään Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää.

"Sitä ei aina muisteta, kun meitä arvostellaan ylisuuresta organisaatiosta. Euroopan keskuspankki EKP teetättää todella paljon töitä: valmistautumista työryhmien kokouksiin, kommentteja, raportteja ja matkustamista euromaiden kesken. Se kaikki on tullut vanhan työmme päälle."

Vuonna 2000 Suomen Pankki selvitti, että noin 100 ihmistä on käytännössä koko ajan kiinni tavalla tai toisella EKP:n vaatimissa valmistelu- ja asiantuntijatehtävissä.

Ilmoita asiavirheestä