Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Vanhat kuvat: Lu­mi­lau­tai­lun suosio nousi 2000-lu­vul­la ja nuoriso väsäsi omia hyp­py­rei­tä

Kolumni: Lapsi ihol­la­ni laski tes­to­ste­ro­ni­ta­so­ja­ni nuorena isänä ja jää­kiek­koi­li­ja­na

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Suomen Pankin ter­vei­set bud­jet­ti­neu­vot­te­lui­hin: Taan­tu­mas­ta toi­vu­taan hi­taas­ti, työl­li­syys­as­te jää­mäs­sä 71 pro­sent­tiin vuonna 2022

Koronapandemia heikensi työllisyyttä keväällä poikkeuksellisen rajusti. Työllisten määrä oli maalis-heinäkuussa keskimäärin noin 60 000 henkilöä pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Mielenosoittajat osoittivat maanantaina Suomen Pankin rappusilla mieltä kadun toisella puolella Säätytaloon budjettineuvotteluihin kokoontuvalle hallitukselle.
Mielenosoittajat osoittivat maanantaina Suomen Pankin rappusilla mieltä kadun toisella puolella Säätytaloon budjettineuvotteluihin kokoontuvalle hallitukselle.

Suomen bruttokansantuote (BKT) supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuonna 4,7 prosenttia.

Vuosina 2021 ja 2022 BKT:n arvioidaan kasvavan 2–3 prosentin vauhtia. Vaikka taantuma näyttää jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta, todetaan Suomen Pankin maanantaina julkaisemassa Suomen talouden ennusteessa.

Koronaviruspandemian aiheuttama epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin. Riski ennakoitua heikommasta kehityksestä on edelleen suuri, etenkin jos viruksen leviämisen estämisessä ei onnistuta.

Talous toipuu hitaasti, koska koronavirus leviää edelleen maailmalla ja luo yhä epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin ja jarruttaa kotitalouksien kulutuksen ja yritysten investointien kasvua.

Maailmanlaajuinen epävarmuus ja investointien väheneminen Suomen vientimarkkinoilla pitävät ulkomaankaupan näkymät heikkoina lähivuosina. Talouskasvu jää pääosin yksityisen kulutuksen varaan.

Työllisyys uhkaa heiketä pitkäaikaisesti ja viennin näkymiä synkistää maailmanlaajuinen taantuma.

Koronapandemia heikensi työmarkkinoita keväällä poikkeuksellisen rajusti. Työllisten määrä oli maalis-heinäkuussa keskimäärin noin 60 000 henkilöä pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Työllisyyden nopeaa paranemista ei ole näköpiirissä, koska talouskasvu on hidasta ja työikäisen väestön väheneminen jatkuu.

Suomen Pankin ennusteen mukaan sekä työllisten määrä että työllisyysaste jäävät selvästi pandemiaa edeltäneitä tasoja alemmaksi. Työllisyysaste on jäämässä noin 71 prosenttiin vuonna 2022.

Inflaatio vaimeaa

Hintapaineet ovat vähäisiä lähivuosina. Kuluttajahintojen nousu on hidastunut vuonna 2020 huomattavasti heikentyneen kysynnän myötä.

Inflaatiota painavat erityisesti palveluhintojen nousun hidastuminen ja energian hinnan lasku. Inflaatio on vaimeaa myös lähivuosina ja kiihtyy vain hieman talouskasvun toipumisen ansiosta.

Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen kaksi kertaa vuodessa.