Kajaaninkadulla sijaitseva Suomen Pankin Oulun konttori on monelle oululaiselle niin katukuvaan sulautunut rakennus, että harva tulee pohtineeksi sen tarkoitusta sen kummemmin, ennen kuin itse yrittää rakennukseen sisään. Ovea on nimittäin turha nykiä, sillä se ei aukene edes pankkiasioissa.
"Kadulta ei pääse enää lainkaan sisälle", Suomen Pankin ylikassanhoitaja, maksuvälineosaston osastopäällikkö Mauri Lehtinen valaisee.
Suomen Pankki ei toimi suoraan vähittäisasiakkaiden kanssa. "Me huolehdimme tukkupalveluista", Lehtinen kertoo.
Nykyään Suomen Pankin aluekonttoreiden ainoa tehtävä on olla osa Suomen käteisvarahuoltoa.
"Konttorit jakavat, vastaanottavat ja käsittelevät käteistä rahaa. Muiden rahahuollon osapuolten hallinnoima vähittäisjakelujärjestelmä huolehtii siitä, että käteistä on kuluttajien saatavilla ja että kauppaan tuleva käteinen löytää tiensä kiertoon. Me olemme selkeästi tämän systeemin tukkuporras", Lehtinen sanoo.
Rahahuollon muut osapuolet, joita ovat pankit, yksityiset laskentakeskukset ja arvokuljettajat, vastaavat vähittäispalveluista.
Lehtisen mukaan vähittäispalveluiden tuottaminen Suomen Pankissa on tänä päivänä mahdotonta jo vähäisen henkilökunnankin vuoksi.
Viikoittain joku ovella
Oululaiset eivät ole vielä oppineet, ettei Suomen Pankissa enää asioida. "Meillä seisoo oven takana viikoittain joku sisäänpyrkijä", Suomen Pankin Oulun konttorin kassanhoitaja Pirjo Metsävainio kertoo.
Metsävainion mukaan asiakkailla on edelleen sellainen luulo, että Suomen Pankin konttoreissa voi vaihtaa markat euroiksi.
Oulun konttorissa on vain seitsemän työntekijää: yksi kassanhoitaja ja kuusi rahahuollon parissa työskentelevää virkailijaa.
"Eli hyvin pienellä väellä rahahuollon tukkupalveluja pyöritellään. Prosessit ovat tänä päivänä aika pitkälle automatisoituja", Lehtinen sanoo.
Suomen Pankin vähittäisasiakaspalvelut loppuivat muutamia vuosia sitten.
Setelijäte poltetaan
Pirjo Metsävainio kertoo työstään lyhytsanaisesti. "Vastaan Oulun aluekonttorin toiminnasta. Tämä toimintahan on sillä tavalla lainausmerkeissä salaista, että muusta haluan vaieta."
Oulun konttorissa ovat vuokralla kaksi rahantoimittajaa, Rekla ja G4S. "He hoitavat vähittäisjakelua eli rahahuoltoa yrityksiin ja kauppaan päin sekä huolehtivat pankkiautomaattien latauksesta. He toimittavat myös meille käytettyä rahaa ja me annamme heille takaisin uutta sekä lajiteltua, hyväkuntoista rahaa", Mauri Lehtinen valaisee.
"Setelit, jotka eivät enää kelpaa maksuvälineeksi, hävitetään kokonaan. Huonot ja kuluneet setelit revitään automaattisesti pieneksi silpuksi, minkä jälkeen setelijäte hävitetään polttamalla", Lehtinen sanoo.
Väärennettyjä seteleitä tulee Pirjo Metsävainion mukaan buumeittain. "Joka viikko niitä ei tule vastaan."