60 vuotta täyttävä Sinikka Salo tunnustaa kursailematta olevansa ihminen, joka on halunnut kaiken aina mielenkiintoista työtä ja perhettä myöten. Hänellä on myös ollut päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa.
Vastuuntuntoisuutta hän pitää myös yhtenä ominaisuutenaan, joka on auttanut elämässä eteenpäin. -- Se on lapsuuden peruja, sillä rupesin sisarusparven vanhimpana kantamaan henkistä vastuuta isäni kuoltua. Olin silloin vain yhdeksänvuotias, Salo selvittää.
Koti oli kuitenkin turvallinen ja kauppiasperheen tytär menestyi koulussa suurin piirtein kaikissa aineissa. Yliopistossa hän opiskeli matematiikkaa, tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä pääosin työn ja perheestä huolehtimisen ohella. Tohtoriksi Salo väitteli kansantaloustieteessä 42-vuotiaana ja aloitti sen jälkeen työt Suomen Pankissa.
Onnekas virkamies
Salo on tyytyväinen työuraansa, sillä asiat ovat menneet juuri kuin pitikin. Hän on saanut toimia tutkijana ja asiantuntijana, mutta olla samalla virkamies. Onnekas hän mielestään oli päästessään 1990-luvun puolivälissä ekonomistiksi Frankfurtiin ensin Euroopan rahapoliittiseen instituuttiin ja myöhemmin Euroopan keskuspankkiin.
-- Sain olla siellä monipuolisissa tehtävissä perustamassa rahaliittoa ja maailman suurinta keskuspankkia. Euro on ollut myös menestystarina, sillä yhtenäinen rahapolitiikka turvaa meille vakaat rahaolot kansainvälisistä kriiseistä huolimatta. Voi vain kuvitella, mitä vaikeuksia öljykriisit, sodat ja nykyiset rahoitusmarkkinoiden myllerrykset aiheuttaisivat taloudellemme, jos Euroopassa olisi edelleen omat kansalliset valuutat, Salo pohtii.
Asiat avoimesti esille
Salo viihtyi Saksassa niin hyvin, että uskoi jäävänsä sinne töihin hyvinkin pitkäksi aikaa. Yllätysnimitys Suomen Pankin johtokuntaan vuonna 2000 sai kuitenkin hänet palaamaan kotimaahan.
Frankfurtissa hän kertoo oppineensa, että oma mielipide pitää tuoda avoimesti esille, vaikka se poikkeaisi muiden näkemyksestä. Toisaalta kun päätös on tehty, sen puolesta on toimittava mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta. Tällaista avoimutta ei aina Suomessa ymmärretä.
-- Joskus on silti ihan pakko tuoda asioita esille kärkevästi ja julkisestikin, mikä on varmasti parempi tapa toimia kuin salaileva kabinettipolitiikka. Saksassa työskennellessäni huomasin myös, että moniarvoisuus kuuluu aidosti eurooppalaisuuteen, kun eri maista tulevat ihmiset ovat oikeasti erilaisia. Me täällä Suomessa taas olemme niin konsensushenkisiä, että syntyy helposti velvoite ajatellakin samalla tavalla, Salo miettii.
Sujuvasti yli rajojen
Lähitulevaisuuden tärkeiden tavoitteiden joukkoon Salo nostaa sen, että maksut ja riskiraha liikkuisivat nykyistä sujuvammin yli rajojen. Se edellyttää syvenevää integraatiota euroalueella.
-- Vuonna 2010 otetaan käyttöön uusi SEPA-järjestelmä, jonka ansiosta pankkimaksun pitäisi mennä yhtä juohevasti Helsingistä Müncheniin kuin Rovaniemellekin. Tämä on varmasti myös Suomen ja etenkin pienyritysten etu, vaikka aluksi uudistusta lyhytnäköisesti vastustettiinkin, Salo arvioi.
Vaikka Suomen Pankki ei enää teekään suomalaista rahapolitiikkaa, on sen pärjääminen osana EU-järjestelmää Salon mielestä edelleen kansallisesti tärkeää. -- Suomen Pankissa on onneksi panostettu tutkimukseen ja ammattitaitoon, minkä ansiosta meillä on huippuasiantuntijoita, jotka saavat asioita eteenpäin Euroopan foorumeilla, Salo vakuuttaa.
Epäonnistunut asuntopolitiikka
Salo näkee Suomessa paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista. Esimerkiksi palveluja pitäisi hänen mielestään kuitenkin virtaviivaistaa ja tehostaa, jotta ne voidaan säilyttää. -- Tehostaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa palvelujen laadun heikentämistä, hän painottaa. Suomalainen asuntopolitiikka on ollut pitkään Salolle todellinen sydämenasia. Hän on myös kritisoi sitä kipakasti.
-- Meillä asutaan kalliisti ja ahtaasti kerrostaloissa, vaikka useimmat haluaisivat asua pientaloissa. Lisäksi vuokra-asunnoista on pulaa. Kuntien pitäisikin ryhdistäytyä kaavoituspolitiikassaan, jotta asumiseen saataisiin todellisia ja kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Sitä paitsi asuminen on myös tärkeä kilpailutekijä, kun houkuttelemme maahamme pääkonttoreita ja osaajia, Salo muistuttaa.