Suomen päiväperhosissa on taantuvia lajeja selvästi enemmän kuin yleistyviä. Tämän osoittaa valtakunnallinen päiväperhosseuranta, joka on jatkunut jo kymmenen vuotta.
Seuruun aikana 54 päiväperhoslajin asema on heikentynyt ja 31 lajin asema parantunut. Luonnon monimuotoisuuden mittarina toimivat päiväperhoset kuuluvat jo Suomen uhanalaisiimpiin hyönteisryhmiin. Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat soiden ja avointen hiekkapohjaisten ympäristöjen lajit.
Suomen perhostutkijain seuran sekä Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin vetämään seurantaan on ilmoitettu tietoja yhteensä 1,5 miljoonasta päiväperhosesta.
"Uhanalaisten lajien suuri määrä kuvaa lajiryhmän herkkyyttä reagoida elinympäristön tilan heikkenemiseen. Vähenemisen taustalla ovat laajamittaiset muutokset suo- ja niittyluonnossa", sanoo tutkija Kimmo Saarinen ympäristöinstituutista. Hänen mukaansa lajisto saattaa tosin saada uutta ainesta etelästä, ja mahdollinen ilmastonmuutos voi kiihdyttää lajivirtaa.
Suomen runsaimmat päiväperhoslajit ovat lanttuperhonen, tesmaperhonen, sitruunaperhonen, kangasperhonen ja nokkosperhonen. Vaeltajaperhosista runsaslukuisin on viime vuosina yleistynyt amiraali. Taantuvien lajien joukossa ovat soilla viihtyvä suohopeatäpä ja harjurinteillä sekä kalliokedoilla lennelleet kalliosinisiipi ja rinnehopeatäplä. Saarinen arvioi, että päiväperhosten säännöllisen seuruun avulla saatu tieto voi tulevaisuudessa toimia vertailupohjana, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutusta lajistoon.