"Suomelle on haaste pysyä mukana kaikissa niissä ryhmissä, joita EU:ssa tulee muodostumaan", sanoo Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r.).
Maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri ei itse ole vielä oppinut sisäsiistiksi. "Christoffer Taxellin sihteeri sanoi aikoinaan, että uusi ministeri oppii sisäsiistiksi puolessa vuodessa", Thors naureskelee.
Hän valmistautuu johtamaan Suomen valtuuskuntaa EU:lle uusittua perussopimusta valmistelevassa hallitusten välisessä konferenssissa (HVK).
Thorsin mukaan avoimuus tulee olemaan EU:ssa lähivuosina iso haaste. Samanaikaisesti unioniin muodostuu hänen mukaansa lisää uusia ryhmittymiä.
"Jatkossa samanmielisten maiden ryhmiä tulee olemaan entistä enemmän. Tätä on vaikea väistää. Eri piirit tulevat tekemään enemmän yhteistyötä."
Thorsin mielestä tietyissä asioissa ryhmät ovat välttämättömiäkin, että päästään eteenpäin. Tärkeää vain on, että ryhmät ovat avoimia.
"Joissakin asioissa tarvitaan esimerkin voimaa, jotta voidaan edetä. On pienempi paha edetä etujoukossa kuin ei ollenkaan", hän perustelee.
Suomen ratkaisut eivät Thorsin mukaan tule aina olemaan helppoja ryhmän valinnassa. "Meiltä vaaditaan entistä tiiviimpää yhteydenpitoa samanmielisten ryhmien kanssa."
Thorsilla on sama näkemys, kuin professori Esko Antolalla, joka suosittelee Suomea hakeutumaan samanmielisten maiden ryhmiin. Ex-pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen (sd.) taas varoittaa eri kehitysnopeutta edustavien maaryhmien muodostamisesta ja vaatii EU:n ytimessä pysymistä.
Eri asioissa
erilaisia ytimiä
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan EU:ssa ei ole enää ytimiä. Thorsin mielestä hallitus sanoo ohjelmassaan viisaasti: Suomi haluaa pysyä uudistusten ytimessä.
"Tietenkin suuret maat haluavat olla ratkaisevassa asemassa. Jos toisaalta Ranska ja Saksa eivät halua edetä EU:n ydinalueella, sisämarkkinoissa, missä se ydin sitten on", Thors pohtii ja päätyy toteamaan: "Minusta eri asioissa on eri tyyppisiä ytimiä."
Etenkin poliisi- ja oikeusasioissa on paineita tehdä uutta yhteistyötä. Kilpailuoikeus ja sisämarkkinat tulevat Thorsin mukaan olemaan mielenkiintoinen kenttä.
"Ovatko EU:n akselimaat Saksa ja Ranska todella valmiita kehittämään sisämarkkinoita vai mihin viittaa Ranskan presidentin puhe, ettei vakaata ja vääristymätöntä kilpailua tule asettaa EU:n tavoitteeksi. Tämä on merkki jostain uudesta. Saksa on ollut aiemmin komission kimpussa vastaavissa asioissa", Thors toteaa.
Maanantaina Brysselissä työnsä aloittavan HVK:n on tarkoitus tehdä pikavauhdilla esitys EU:n
uusitusta perussopimuksesta. Se korvaa karille menneen perustuslakihankkeen.
"Tarkoitus päästä nopeasti tulokseen. Tavoite on, että valmis esitys esiteltäisiin valtionpäämiehisille jo lokakuun puolivälin jälkeen. Uskon, että sopimus on muodollisestikin valmis allekirjoitettavaksi Portugalin puheenjohtajakaudella eli vielä tämän vuoden aikana", sanoo Thors.
Hän huomauttaa, että saihan Jacques Delors vuonna 1985 puolessa vuodessa säännöt EU:n sisämarkkinoista, vaikka silloinkin muutama maa harasi vastaan. "Tämä tilanne muistuttaa paljon sitä."
Kansanäänestykselle
ei Suomessa tarvetta
Thors kutsuu sopimusta mieluummin muutossopimukseksi kuin uusituksi perussopimukseksi. "Phöh! Ainahan tehdään uusia sopimuksia."
Jos Thorsin povaama aikataulu pitää, kansallisille parlamenteille jäisi reilu vuosi aikaa hyväksyä perussopimus. Sen on määrä astua voimaan ennen seuraavia, kesäkuussa 2009 pidettäviä eurovaaleja. "Näin tiedetään, millainen parlamentti ja EU on kyseessä."
Joissakin maissa sopimus menee kansanäänestykseen. Suomessa siihen ei Thorsin mukaan ole mitään tarvetta.
HVK:n nopean aikataulun mahdollistaa hänen mukaansa se, että toimeksianto on selkeä. Joitakin pykäliä on jo kirjoitettu valmiiksi, pöytäkirjoja ja suosituksia on tehty.
Thors luonnehtii edessä olevaa työtä näin: "Kyse on toimeenpanon tsekkauksesta - että ollaan samaa mieltä, mitä juhannusyön pimeydessä sovittiin."
Suomi tulee olemaan tarkkana etenkin kolmessa asiassa: että aiemmin tehdyt unionin toimintaa tehostavat päätökset siirtyvät uuteen sopimukseen, että perusoikeuskirja tulee laajasti sovellettavaksi myös jäsenmaissa sekä avoimuudessa.