Suomen osal­lis­tu­mi­ses­ta kiistaa

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) sanoo, että myös Suomen on vakavasti harkittava suomalaisten rauhanturvajoukkojen lähettämistä Sudanin Darfuriin.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) sanoo, että myös Suomen on vakavasti harkittava suomalaisten rauhanturvajoukkojen lähettämistä Sudanin Darfuriin.

"Sudanissa on huolestuttava, kansanmurhan tyyppinen tilanne. Kansainväliselle solidaarisuudelle on selvästi tarvetta", hän sanoo, ja lisää, että Suomen resurssit täytyy toki selvittää.

Myös Euroopan unionin entinen Sudan-erityisedustaja, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) kannattaa Suomen osallistumista.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sitä vastoin arvioi, että YK:n operaatioon ei osallistuta, koska Suomella on pulaa resursseista rauhanturvatoiminnassa.

Vanhanen sanoo, että Suomi antaa operaatiolle poliittisen tuen ja harkitsee osallistumista YK:n ja EU:n operaatioon, jossa autetaan Sudanista Tshadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan paenneita pakolaisia.

YK aloittaa historiansa suurimman rauhanturvaoperaation Sudanissa Darfurissa. Unamid-nimisessä operaatiossa on 26 000 rauhanturvaaja, joista 10 000 on Afrikan Unionin sotilaita, loput tulevat pääosin Aasian maista, kuten Intiasta ja Pakistanista.

Myös Ruotsi ja Norja lähettävät yhdessä sata rauhanturvaajaa Darfuriin.

Aikataulusta tai rauhanturvajoukkojen suuruudesta Salolainen ei osaa sanoa vaan jättää asian asiantuntijoiden päätettäväksi. Haavisto arvioi, että Suomesta voisi lähettää muutaman kymmenen rauhanturvaajaa Darfuriin.



Leireillä ollaan kärsimättömiä


Sudanissa vallitsee sodan ja rauhan välitila, Haavisto kuvailee Kalevalle Khartumista.

"Ihmiset alkavat olla kärsimättömiä pakolaisleireissä. He haluaisivat jo kotiin. Ihmisillä on leireillä myös paljon sala-aseita", hän sanoo.

Kansa on kritisoinut hallitusta ja sen tukemia puolisotilaallisia janjaweed-joukkoja jo pitkään, mutta nyt arvostelusta saavat osansa myös hallitusta vastaan taistelevat sissijoukot sekä kansainvälinen yhteisö.

"Sympatiaa heruu taisteluryhmille nykyään aika vähän, koska he eivät ole pystyneet tuomaan maahan rauhaa", Haavisto kertoo.

Kansainväliselle yhteisölle pyyhkeet taas on heitetty liian myöhäisestä kriisiin puuttumisesta. YK päätti rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Darfuriin viime syksynä, mutta Sudanin hallitus ei ole päästänyt joukkoja maahan. Tähän saakka rauhaa turvaamassa ovat olleet 7 000 Afrikan Unionin huonosti varusteltua sotilasta.



Ei tienvarsipommeja
eikä suoria hyökkäyksiä


Yli kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja noin 200 000 ihmisen arvioidaan kuolleen neljä vuotta sitten alkaneissa Darfurin levottomuuksissa.

Vaikka Sudanissa on levotonta, Darfur ei ole Salolaisen eikä Haaviston mielestä erityisen vaarallinen paikka.

Humanitääristen järjestöjen työntekijöillä on ollut maassa viime aikoina erilaisia vaikeuksia, mutta esimerkiksi tienvarsipommeja ei ole viritelty tai suoria militaarishyökkäyksiä ei rauhanturvaajia vastaan ole tehty.

YK-joukoilla on Darfurissa
rajoitetut voimankäyttöoikeudet. Joukot saavat turvautua voimankäyttöön itsepuolustukseksi, taatakseen avustustyöntekijöiden liikkumisen alueella ja suojellakseen siviilejä hyökkäyksiltä.

Operaation hinnaksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa ensimmäisen vuoden aikana.

YK:n päätöksen mukaan jäsenmailla on kuukausi aikaa ilmoittaa, osallistuvatko ne joukkoihin. Yhdysvallat on jo ilmoittanut osallistumisestaan.

Ilmoita asiavirheestä