Sudet ovat tappaneet Kainuun paliskunnissa satoja poroja ja Pohjois-Karjalassa pihoihin tulleet sudet ovat herättäneet kansalaisissa pelkoa. Suomi ei kuitenkaan voi lähteä lisäämään susien tappolupien määrää, koska EU:n luontodirektiivi sitoo meitä.
EU velvoittaa Suomea vaalimaan susipolitiikassa suotuisaa suojelun tasoa. Koska sen tasoa ei ole yksilötasolla määritelty, Suomen on annettava susikannan vahvistua. Suomessa on tällä hetkellä noin 150 sutta. Virallinen huomautus EU:sta on jo saatu
Suojelun tasosta EU antaa vain yleisellä tasolla lajikohtaisen määritelmän. Sen mukaan lajin pitää pystyä säilyttämään luontaisen elinympäristönsä, jossa elää ja lisääntyä.
Suomen on pakko antaa susikannan kasvaa. Suomea ei ole haastettu vielä EU-tuomioistuimeen liian väljästä lupapolitiikasta. Virallinen huomautus ja perusteltu lausunto on jo saatu, sanoo ylijohtaja Seppo Havu maa- ja metsätalousministeriöstä.
Havu jatkaa, että tällä hetkellä on mahdotonta arvioida, mikä on EU:n valvontaprosessin tulos. Valvonta on lähtenyt liikkeelle suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen kantelusta.
Jos suotuisan suojen tasosta tulee jossakin vaiheessa riita, se ratkaistaan EU-tuomioistuimessa.
Havu osallistui lauantaina Hyrynsalmen Ukkohallassa järjestettyyn Kainuun erätulitapahtumaan, joka keräsi jälleen lähes tuhanteen nousevan metsästäjien joukon.
Ylijohtaja Havu puuttui hirviä koskevaan keskusteluun, joka hänen mukaansa on saanut kummallisen suunnan. Hirvestä on tullut yhtäkkiä paha petoeläin, joka kuuleman mukaan tuhoaa koivun ja männyn taimikot.
Väite ei saa tieteellistä tukea. Viimeisin Joensuussa tehty väitöskirja esittää, että hirvestä olisi haittaa pihlajalle, haavalle ja raidalle, ja että hirvi saattaa hyödyttää rauduskoivustoa. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan kymmenen hirveä tuhannella hehtaarilla ei aiheuta haittaa männyn taimikoille. Näistä tiedoista huolimatta hirveä vainotaan ja jatkuvasti yritetään keksiä keinoja hirvikannan pienentämiseksi, Havu huomauttaa.
Metsäsästäjät apuna riistaseurannassa
Tutkimusjohtaja Eero Helle riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta tähdensi Ukkohallassa metsästäjien mittaamattoman arvokasta panosta riistakantojen seurannassa.
Eero Helle muistutti, että useimmat riistaseurannat perustuvat valtaviin aineistomassoihin, koska seuranta käsittää kaikki tärkeimmät riistalajit ja lajiryhmät. Maamme puolellatoista tuhannella riistakolmiolla on laskentalinjaa yli 15 000 kilometriä ja niiltä lasketaan keskimäärin yli 10 000 metsäkanalintua elokuussa ja noin 50 000 riistaeläimen lumijälkeä sydäntalvella. Hirvihavaintoja tehtiin viime vuoden syksyllä 400 000.
Riistainventointi on kokonaisuudessaan niin mittava urakka, että mitään siihen verrattavaa on vaikea keksiä muiden luontoon liittyvien harrastusten piiristä. Riistalaskentojen työmäärä yltää huikeisiin lukuihin. Metsästäjät tekevät laskennan pääosin talkootyönä, tai korvaus on pieni.
Metsästäjien erätulilla nimettiin vuoden erämieheksi Kainuussa kuhmolainen Reino Harinen. Vuoden eräkoiraksi valittiin sotkamolaisen Teuvo Sirviön omistama suomenajokoira Rave, vuoden ajokuningas Suomessa.
