Suomen nettomaksut EU:lle voivat nelinkertaistua vuosina 2007-2013.
Virkamieslähteiden mukaan puheenjohtajamaa Luxemburgin uusin esitys voi nostaa maksuosuuden 0,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsisi noin 450 miljoonan euron nettovuosimaksua.
Suomi maksoi viime vuonna EU:n kassaan valtiovarainministeriön laskujen mukaan 104 miljoonaa euroa.
Suomi on valmis nostamaan maksujaan unionin itälaajentumisen kustannusten kattamiseksi, mutta pitää 0,3 prosentin osuutta sietorajanaan.
Hallitus lähteekin hakemaan huippukokouksessa perjantaina parannuksia Luxemburgin esitykseen.
"Suunta on oikea, mutta teemme vielä perusteltuja muutosehdotuksia, jotka liittyvät aluepolitiikkaan, maaseudun kehittämisrahoihin sekä Suomen nettomaksuosuuteen", pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi saapuessaan huippukokoukseen.
"Luxemburgin ehdotuksessa netto-osuus lähestyy asettamaamme sietorajaa. Katsotaan, saadaanko siihen vielä parannusta", hän jatkoi.
Yleistunnelma
pessimistinen
Erityisesti Suomi kaipaa korotuksia maaseudun kehittämiseen, sillä uudella esityksellä tulot uhkaavat tippua vuosittain jopa 100 miljoonaa euroa.
Aluepolitiikan osalta tilanne on hieman valoisampi. Esitys antaa virkamieslähteiden mukaan riittävän tukitason Pohjois-Suomelle sen harvan asutuksen perusteella.
Itä-Suomeen haetaan vielä parannuksia, vaikka sen erityisasema tunnustetaankin esityksessä selvästi. Tuet laskisivat Itä-Suomessa asteittain vuoteen 2013 saakka.
Suurimpia menettäjiä aluetuissa ovat Etelä- ja Länsi-Suomi, jotka eivät saa erityiskohtelua.
Suomen voi olla vaikeaa saavuttaa kaikkia tavoitteitaan. Esimerkiksi Ruotsi haluaa edelleen leikata aluetukia, ja Britannia leikkaisi puolestaan maataloudesta.
Rahoitussovun syntyminen vaatii kaikkien EU-maiden yksimielisyyden. Yleistunnelma torstaina alkaneessa huippukokouksessa olikin melko pessimistinen. Sekä Saksa, Britannia ja Ruotsi epäilivät julkisesti neuvottelujen onnistumista.
Vanhanen uskoo kuitenkin sovun mahdollisuuteen, mikäli Ranska ja Britannia kykenevät nielemään puheenjohtajamaan Luxemburgin kompromissiesityksen.
Etukäteen eniten kiistaa on herättänyt Britannian erityisen maksualennus, jonka kaikki maat Britanniaa lukuunottamatta haluaisivat lakkauttaa. Britannia vaatii vastineeksi leikkauksia maataloustukiin, joista taas Ranska hyötyy eniten.