Helsinki Suomen nettomaksu EU:n budjettiin kasvaa tulevalla rahoituskaudella 2007-2013, mutta ei ehkä nouse niin korkeaksi kuin aikaisemmin on arvioitu. Valtiovarainministeriössä tehtyjen uusien laskelmien perusteella nettomaksu voi olla kauden viimeisenä vuonna 700-900 miljoonaa euroa, jos neuvottelut uusista maatalous- ja rakennepoliittisista ratkaisuista menevät Suomen kannalta hyvin.
Jos näissä neuvotteluissa ei onnistuta, voi Suomen nettomaksu kohota 1 100 miljoonaan euroon, totesi budjettineuvos Rauno Lämsä perjantaina. Hän korosti, että arviot muuttuvat vielä sitä mukaa, kun tulevan rahoituskauden ratkaisuista tulee lisää tietoa.
Pienempi nettomaksu vastaisi 0,4-0,5 prosenttia Suomen BKT:sta. Se on suhteessa yhtä paljon kuin suurimmat nettomaksajat Saksa ja Ruotsi ovat maksaneet jo nykyisessä EU:ssa.
EU:n budjetti kasvaa laajentumisen vuoksi, mutta maatalouspolitiikasta viime syksynä tehdyt päätökset merkitsevät, että maatalousmenojen kasvulle tulee katto. Maatalouden menot on rajattu 48,6 miljardin euron tasolle vuonna 2013.
EU:n budjetin koko vuonna 2013 on vielä hämärän peitossa, mutta voi ensi vuoden laajentumisen sekä Romanian ja Bulgarian liittymisen myötä asettua jonnekin 115 ja 141 miljardin euron välille. Uusien jäsenmaiden osuus EU:n menoista olisi arviolta 15 prosenttia vuonna 2006 ja noin 30 prosenttia vuonna 2013 - ne saisivat EU:n kassasta yhteensä noin 27-36 miljardia euroa.
Aikaisemmin oli laskettu, että EU:n koko budjetti voisi paisua jopa 180 miljardiin euroon, kun jäsenmaita tulee 27.
Tukiratkaisu määrää
nettomaksut
EU:n ja Suomen välinen rahavirta ei kuitenkaan ole riippuvainen pelkästään laajentumisen vaikutuksista, vaan olennainen tekijä on Agenda 2007 eli ratkaisut siihen, miten EU:n maatalous- ja rakennetukia jaetaan vuodesta 2007 eteenpäin. Suomi on asettanut tavoitteeksi, että se saisi edelleen korkeinta aluetukea Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Jos tämä onnistuu, Suomi voisi saada edelleen EU:n aluetukia lähes yhtä paljon kuin nyt, ehkä 250-300 miljoonaa euroa vuodessa, kun nykytaso on noin 300 miljoonaa. Maataloustukien vaikutuksia ei tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida, sillä ratkaisuista ei tässä vaiheessa ole vielä edes alustavia esityksiä.
Suomi maksaisi EU:lle vuonna 2006 noin 1,55 prosenttia kaikista jäsenmaksuista. Osuus nousee 1,6 prosenttiin vuonna 2013.
Rahoitusjärjestelmän neuvottelemisesta tulee vaikea prosessi, sillä paketista pitää sopia yksimielisesti jäsenmaiden kesken. Suomi on asettanut tavoitteeksi, että uudella kaudella luovuttaisiin nykyisistä maksualennuksista, joiden avulla Britannia, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti saavat lievennystä nettomaksuasemaansa. Suomi joutuu rahoittamaan näitä alennuksia tänä vuonna noin 150 miljoonan euron edestä.