Parikkala Jokainen Veijo Rönkkösen taidepihalla Parikkalan Koitsanlahdessa vieraillut muistaa kokemuksen loppuikänsä. Vastaavaa ei löydy muualta.
Puutarha ja sen viisisataa erikoista betoniveistosta muodostavat pikkutarkan kokonaisuuden, jossa yllätyksetkin ovat harkittuja.
Pihan kuuluisin osa on aidalla eristetty joogapuisto, jossa taiteilijan betoninen alter ego taipuu satoihin eri asentoihin.
Rönkkönen löysi joogaharrastuksen kirjaston kirjoista ja syvensi sitä kansalaisopiston joogapiirissä. Betoniveistämiseen vaadittavan kovan kunnon hän on hankkinut uimalla viitisen kilomeriä päivässä. Rönkköstä ei hevillä usko kuusikymppiseksi.
Vaatimaton ja itsetietoinen
Kun nykyään taiteilijan ammatti on monelle vain yksi vaihtoehto muiden joukossa, ei Veijo Rönkkösen ole tarvinnut miettiä. Köyhään evakkoperheeseen syntyneen piti ottaa sitä työtä mitä sai.
41 vuotta Simpeleen paperitehtaan massamittarimiehenä tuli täyteen vajaa viisi vuotta sitten. Eläkeputkeen siirryttyään hän on keskittynyt siihen, mitä on väsymättä tehnyt jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Taidetta.
Rönkkösessä yhdistyy täydellinen vaatimattomuus ja itsetietoisuus. Pitkä työrupeama tehtaalla takasi taloudellisen turvan ja riippumattomuuden. Rönkkösen ei ole tarvinnut kysellä avustuksia taiteeseensa, eikä hän ole kenellekään velkaa.
Häntä ei erityisemmin huvita selitellä puhtaasti käsityönä veistämiään ihmis-, eläin- ja kasvihahmoja.
"Tää on miulle vähän niinku ympäristötaidetta. Kokonaisuuen täytyy olla silmälle miellyttävä", Rönkkönen summaa.
Tiaiset viihtyvät patsaiden suissa
Tinkimätön ekologinen ote näkyy kaikkialla. Veijo Rönkkönen käyttää kaiken tontiltaan löytyneen ja kasvaneen tarkasti hyväksi.
Suurimpiin veistoksiin on kätketty puisia linnunpönttöjä, jotta tiaiset, kottaraiset ja telkät voisivat pesiä niissä onnistuneesti. Linnunlaulu kuuluu taukoamatta.
"Tiaiset tykkäävät viettää yötä patsaiden suissa", hän paljastaa.
Kun puhe kääntyy taidepihan kasveihin, ei tarinasta meinaa tulla loppua. Rönkkönen on istuttanut kymmeniä erilaisia kasveja ja antaa luonnon hoitaa lopullisen valinnan. Vain elämänlankaa pitää kitkeä. Se kietoutuu kuulemma kaikkialle.
Luonnonvaraisille suomalaiskasveille on varattu oma tilansa. Rönkkönen osoittelee valoisaan rinteeseen ja luettelee kasvien nimiä, joita en ole koskaan kuullutkaan. Kukkaloistoa riittää pitkälle syksyyn.
0,6 hehtaarin pihan perällä, rautatien ja pienen rakennetun lammen tuntumassa on myös ulkopuolisilta suljettu alue. "Salaisessa puutarhassa" kasvavat ruuanlaittoon varatut hyötykasvit ja muutamat marjapensaat.
Nimi kirjaan riittää maksuksi
Rönkkönen ei lainaa teoksiaan kotipihansa ulkopuolelle. Siitä huolimatta hän on maailmankuulu. Esimerkiksi outsider-taiteen auktoriteetti, englantilainen Raw Vision - lehti on esitellyt hänet kansikuvajutussaan.
Parasta aikaa on Pariisin Halle Saint Pierre -näyttelykeskuksessa esillä valokuvanäyttely hänen veistoksistaan. Kuvat ovat Veli Granön ottamia, joka on myös tekemässä Rönkkösestä kirjaa.
Rönkkösen kirjahyllyssä on metritolkulla elämäntyöstä kertovia kirjoja ja lehtiä, sekä portinpielessä täyttyneitä vieraskirjoja. Parhaimpana vuotena taidepihalla on vieraillut 26 000 uteliasta ympäri maailman.
Rönkkönen ei silti peri sisäänpääsymaksua tai myy mitään. Nimi vieraskirjaan riittää maksuksi.
Parikkalan kunta on joutunut rakentamaan kuutostien varteen parkkipaikan ja käymälätilat, jotta liikenne ei ruuhkautuisi täysin. Taide on valtava voima.
Minä ITE -sarjassa tutustutaan kuuteen nykykansantaiteilijaan. Seuraavissa osissa vieraillaan pohjoissuomalaisten taiteilijoiden luona.