Suomi elää metsästä on tuttu lause vuosien takaa. Se on vielä totta, sillä metsäsektorin osuus Suomen noin 50 miljardin euron viennistä on yhä noin neljännes.
Päättyvällä viikolla kaikki kolme Suomen suurinta metsäyhtiötä saivat valmiiksi viime vuoden tunnuslukunsa.
Kurjimmin meni M-realilla, jossa suurinta äänivaltaa käyttää osuuskunta Metsäliitto. Sen omistavat suomalaiset metsänomistajat. Metsäliiton tuore pääjohtaja, entinen Meritan pankkiiri Kari Jordan sanoo suoraan, että tulos oli huono eikä se selittelyjä kaipaa: kokonaistulos 144 miljoonaa euroa pakkasella. Sijoitetun pääoman tuotto jäi kahteen prosenttiin.
Stora-Enso ei pärjännyt kovin paljon paremmin, sillä sijoitetun pääoman tuotto jäi 3,1 prosenttiin. Kokonaistulos 126 miljoonaa euroa pakkaselle. Tulosta kuitenkin rasitettiin noin 450 miljoonan euron kertaluonteisilla erillä, jotka ovat osa yhtiön kannattavuuden parantamisohjelmaa.
Sijoitetun pääoman tuotolla parhaiten kolmesta isosta yhtiöstä pärjäsi UPM. Kokonaistulos 261 miljoonaa euroa plussalla ja pääoman tuotto 4 prosenttia.
Metsäyhtiöiden raaka-aine Suomessa on maailman kalleinta ja paperityöntekijöidenkin palkat taitavat olla maailmantaulukon yläpäästä. Suomalainen paperinvalmistusteknologia on varmasti maailman parasta, mutta sekään ei näy riittävän kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Yksistään paperiteollisuuden työriita lohkaisi suomalaisten yhtiöiden liikevoitoista satoja miljoonia euroja. Esimerkiksi Stora-Ensolle kuusiviikkoinen työriita maksoi 190 miljoonaa euroa olettaen, että kapasiteetti olisi ollut täyskäytössä.
Kun Suomi syöksyi lamaan 1990-luvun alussa, sitä edelsi pitkä ja sitkeä pankkitoimihenkilöiden lakko. Viime kesän paperiteollisuuden lakko ja työsulku saattoivat olla suuren murroksen paikka. Historia näyttää, millainen on Suomen paperiteollisuus kymmenen vuoden kuluttua, vai onko sitä vielä Suomessa.
Euroopassa, joka on suomalaisten metsäyhtiöiden päämarkkina, paperien kysyntä on metsäpomojen mukaan virkoamassa. Todellisuudessa paperin kulutus on laskenut pari viime vuotta.
Paperin raaka-aine, selluloosa on Etelä-Amerikassa Suomeen verrattuna lähes ilmaista. Työvoima Aasian nousevissa talouksissa maksaa murto-osan suomalaisesta. Venäjä naapurissa sylkee halpaa sahatavaraa maailmanmarkkinoille, ja suomalaiset sahat joutuvat mahdottoman yhtälön eteen.
Kun Venäjä liittyy Maailman kauppajärjestöön WTO:hon mahdollisesti jo ensi kesänä ja samalla hyväksyy monenkeskisen investointisuojasopimuksen, voidaan nähdä sekin ihme, että jossain päin Suomea pienen paperikoneen pultit ruuvataan irti, kone pistetään junaan ja pystytetään uudelleen Venäjän Karjalassa halvan raaka-aineen ja työvoiman keskelle.