Suomen matkailu tarvitsee ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan terävöittämistä. Selkeitä valintoja on tehtävä myös alueellisesti. Kansainvälisen matkailun kehittämiseksi on varsinkin pienten yrittäjien entistä enemmän verkostoituttava ja tehtävä yhteistyötä. Myös vientivalmennus on tarpeen.
Koillis-Suomen aluemessujen seminaarissa Kuusamossa perjantaina puhunut Lehtomäki totesi maamme kalleuden olevan eräs haaste matkailulle. Halpatuotantoon ei ole mahdollisuuksia, vaan on kilpailtava osaamisella, laadulla ja omilla vahvuuksilla.
Venäjän lähialue
on tärkeä
Venäjän lähialue tarjoaa Lehtomäen mukaan mahdollisuuksia Pohjois-Suomen matkailulle. Keskeistä Koillismaan matkailulle on se, milloin Kuusamoon avataan virallinen rajanylityspaikka.
Viime vuonna Suomessa vieraili 1,5 miljoonaa venäläistä turistia, joista valtaosa oli päivämatkalla. Jo vuodenvaihteessa alkoi matkailijoiden määrässä lasku, joka jatkuu.
"Kilpailu venäläisistä turisteista on kiristynyt. Muun muassa Ranska, Itävalta ja Ruotsi ovat meidän kilpailijoitamme."
Seminaarin teemana olivat Koillis-Suomen mahdollisuudet matkailussa ja puunjalostusteollisuudessa. Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Matti Heikkilän mukaan näillä kahdella toimialalla on alueella tulevaisuutta.
"Matkailu työllistää vuodessa alueella noin tuhat ihmistä. Puu- ja metsäteollisuus tarjoaa 800 vakituista työpaikkaa. Näiden kahden toimialan vahvistamisella lisäämme työpaikkoja ja saamme aikaan myönteistä väestönkehitystä."
"Myös pienten ja keskisuurten sahateollisuusyritysten on pakko alkaa rakentaa tuotannollista yhteistyötä ulkomaille säilyttääkseen kilpailukykynsä", totesi toimitusjohtaja Jouko Virranniemi Pölkky Oy:stä.
Kymmenen uuutta Eu-jäsenmaata ja Venäjä houkuttelevat yrityksiä siirtämään tuotantoaan sinne halvemman kustannustason ja raaka-aineen vuoksi. Esimerkiksi Saksassa on arvioitu, että suuri osa sahoista siirtää tuotantonsa Itä-Europpaan ja Venäjälle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suuret suomalaiset metsäpörssiyhtiöt ovat nyt rakentamassa lisäkapasiteettia Venäjälle.
"Suomalainen sahateollisuus pärjää vielä laadulla ja tehokkuudella halvemman raaka-aineen ja työvoiman maille, mutta kuinka kauan. Emme kovin pitkään voi olla niin paljon muita parempia, että pystyisimme eliminoimaan korkeiden kustannusetn aiheuttamaa rasitetta perinteisellä vientitoiminnalla," Virranniemi sanoi.