Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii pikaista sääntelyä sammalenkorjuubisnekseen. Liitto perustelee vaatimusta sillä, ettei pintasammalen keruu vaadi tällä hetkellä lakiin perustuvaa ennakkoon tehtävää lupa- tai ilmoitusmenettelyä.
– Toimintaa ohjaavat yritysten omat ohjeistukset, jotka eivät mitenkään riitä sammalbisneksen ohjenuoraksi. Tuottajilla on halua kehittää alaa nopeasti, sillä kasvihuonekasvatuksessa käytettävät kasvualustat ovat euroopanlaajuisesti miljardien arvoinen toimiala, luonnonsuojeluliiton tiedotteessa todetaan.
Luonnonsuojeluliiton mukaan rahkasammalta hyödyntävät yritykset kertovat, että suon tehtävä hiilinieluna jatkuu häiriöttä sammalenkeruusta huolimatta. Luonnonsuojeluliiton mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan sammalesta kuorittu suo on päästölähde.
Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kertoo, että yritykset keräävät sammalta luonnontilaisilta soita, vaikka ne kertovat toisin.
– Esimerkiksi Seinäjoen Liminganneva, jossa Biolaniin yhdistynyt EcoMoss kuorii sammalta, on luonnontilaisuusluokan kolme suo. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa suosta on ojittamatonta, eikä sillä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan pitäisi harjoittaa luonnontilaa muuttavaa toimintaa muutoin kuin aivan poikkeustapauksissa, Hannonen toteaa.
Luonnonsuojeluliitto toteaakin, että sammalenkeruuta tulee ohjata ympäristöluvilla ja se tulisi ohjata luonnontilaltaa merkittävästi muuttuneille ja ojitetuille soille, mikä olisi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista. Liitto toteaa, ettei toimintaa pidä harjoittaa suojeluun soveltuville soille tai sellaisilla soilla, joita ennallistamalla voitaisiin helpottaa suoluonnon ja -lajien uhanalaisuutta.