Ristiliput luokitellaan Venäjällä tällä hetkellä "äärimmäisyyshenkiseksi materiaaliksi", jonka hallussapidosta voi saada maksimissaan 15 vuorokauden vankeusrangaistuksen.
Suomen lipun käyttö virallisissa yhteyksissä ei kuitenkaan johda ongelmiin, vakuutetaan Suomen Moskovan suurlähetystöstä. Lehdistöneuvos Vesa Kekäleen mukaan asiasta on informoitu lähetystöä virkamiesteitse.
Venäjän oikeusministeriö pitää kielletyn materiaalin listaa "äärimmäisyystoiminnan vastaisen lain" nojalla. Lain mukaan sosiaalisen, rodullisen, kansallisen tai uskonnollisen vihan lietsominen on rangaistavaa.
Siniristilippu turvassa
"Ristiliput päätyivät valtakunnalliselle kieltolistalle kesällä sen jälkeen kun eräs Bashkorostanin (ent. Bashkirian) tasavallassa toimiva oikeusistuin oli antanut asiaa koskevan tuomionsa", Kekäle kertoo.
"Meille on kuitenkin vakuutettu, ettei Suomen kannata kantaa kiellosta huolta", Kekäle lisää.
Kekäleen mukaan sinivalkoinen lippu pysyy Suomen lähetystön salossa senkin tähden, että suurlähetystöjen hallinnassa olevat alueet ovat - ainakin periaatteessa - kohdemaansa lakien ulottumattomissa.
Ristilippuja käyttävät Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi muun muassa Britannia, Sveitsi ja Georgia.
Rististä hakaristiin
Joidenkin arvioiden mukaan kieltoa voitaisiin käyttää poliittisesti arveluttavia henkilöitä vastaan silloin, kun muita lainrikkomuksia ei ole tapahtunut. Esimerkiksi Itä-Karjalan, Inkerin, Vatjan ja Vepsän historiallisten ristilippujen hallussapito voisi jatkossa johtaa vaikeuksiin Venäjällä.
Kiinnostavaa on nähdä, miten kielto vaikuttaa Venäjän omiin virallisiin ristilippuihin. Ainakin Stavropolin, Belgorodin ja Permin alueelliset liput ovat ristipohjaisia, samoin monien kaupunkien. Ristikuvio löytyy tyyliteltynä myös suomensukuisten Marin, Mordvan ja Udmurtian tasavaltojen virallisista lipuista.
Oman ristilippukategoriansa muodostavat venäläisten natsijärjestöjen liput, joita näkee usein mielenosoituskulkueissa.
Esimerkiksi järjestöistä suurin R.N.E (Rossiiskoje Natsionalnoje Edinstvo = Venäjän kansallinen yhtenäisyys) käyttää kopiota Natsi-Saksan hakaristilipusta sillä pienellä erolla, että järjestön hakaristissä on neljä ylimääräistä väkästä. Väkäset kuvaavat Pyhän Andrein ristiä, joka on puolestaan Venäjän laivaston ristitunnus.
Uusnatsit tähtäimessä
Dosentti Arto Luukkanen Helsingin yliopiston Renvall-instituutista uskoo, että ristilippukielto liittyy nimenomaan uusnatsien toiminnan hillitsemiseen.
"Tarkoituksena on ollut varmaankin hakaristeihin puuttuminen, mutta lainsäätäjälle on sattunut kömmähdys, joka joudutaan korjaamaan jossain vaiheessa", Luukkanen sanoo.
Nyky-Venäjän johto on osoittanut voimakasta kiinnostusta historian hallintaan, mutta siihen Luukkanen ei ristilippukieltoa kytkisi.
"Jonkin Inkerin ristilipun käyttö on kuitenkin aika marginaalinen ilmiö", Luukkanen huomauttaa.
"Vääriä" tulkintoja
Se, mihin historian hallinta tulee johtamaan, selviää lähivuosina, kun Venäjän valtion asettama historiakomissio saa työnsä valmiiksi.
Harkinnassa on muun muassa se, pitäisikö "vääristä" historiantulkinnoista antaa vankeusrangaistuksia.
"Tulilinjalla tuntuvat olevan erityisesti ne tulkinnat, joissa kommunismin ja natsismin vääryydet rinnastetaan tai vähätellään Neuvostoliiton osuutta natsismin lyömisessä", Luukkanen kertoo.
"Historiakomission jäseniä on kuitenkin käynyt myös Suomessa, ja he ovat vakuuttaneet, että lakia ei suunnata ammattimaisia historiantutkijoita vastaan", Arto Luukkanen selvittää.