Suomen lehdet koh­taa­vat mur­rok­sen vah­vas­ta ase­mas­ta

Ilmoitustulojen kutistuminen on rokottanut suomalaisia lehtitaloja. Yt-neuvotteluja käydään monella suunnalla ja lehtien sivumääristä tingitään. Kuitenkaan Suomessa ei vielä ole kuollut yhtään isoa sanomalehteä Uuden Suomen vuonna 1991 tapahtuneen kaatumisen jälkeen.

Ilmoitustulojen kutistuminen on rokottanut suomalaisia lehtitaloja. Yt-neuvotteluja käydään monella suunnalla ja lehtien sivumääristä tingitään. Kuitenkaan Suomessa ei vielä ole kuollut yhtään isoa sanomalehteä Uuden Suomen vuonna 1991 tapahtuneen kaatumisen jälkeen. Sen jälkeen on nähty ilmestymispäivien vähentämisiä, ja muun muassa Taloussanomat siirtyi ilmestymään verkkoon.

Alan kehitystä seuraava mediakonsultti Matti Lintulahti ei usko, että amerikkalaistyylisiä lehtikuolemia tai siirtymisiä verkkoon olisi samassa laajuudessa odotettavissa Suomeen. Se kehitys, joka nyt nähdään Yhdysvalloissa, koettiin Suomessa viimeistään viime laman aikana.

-- Pitää muistaa mediamarkkinoiden erilaisuus. Esimerkiksi Seattle on Helsingin kokoinen kaupunki, jossa sanomalehti lopetti ilmestymisen ja ilmestyy vain verkkolehtenä. Mutta se oli paikkakunnan kakkoslehti. Eli se oli samassa tilanteessa kuin Uusi Suomi Helsingissä viime laman aikana.

Lintulahti huomauttaa, että vaikeudet koskevat toisaalta kakkoslehtiä, toisaalta hyvin velkaantuneita sanomalehtien kustantajia. Suomessa samalla tavalla velkaantuneita lehtikustantajia ei oikeastaan ole, vaan esimerkiksi vahvat maakuntalehdet ovat vakavaraisia. Niillä on siten paremmat rahkeet pärjätä median murroksessa.

Myös mediatottumukset ovat erilaiset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Suomalaiset kuuluvat maailman ahkerimpiin lehtien lukijoihin, kun taas amerikkalaiset ovat enemmän television katsojia. Myös paikalliset uutiset saadaan siellä voittopuolisesti televisiosta.

-- Yhdysvalloissa mediankuluttajilla on paikallisuutisoinnissa vaihtoehtoja. Seattlessa on viisi paikallista tv-kanavaa. Helsingissä ei ole yhtään, Lintulahti huomauttaa.

Paperista pois

Lintulahti pitää kuitenkin selvänä, että perinteisen, paperille painetun sanomalehden rooli heikkenee tulevaisuudessa. Valinnanvaraa on verkon kasvun myötä yhä enemmän, mikä heikentää yleismedioita, jotka yrittävät tarjota vähän kaikille vähän kaikkea. Samaan aikaan muun muassa erikoisaikakausilehtien markkinat kasvavat. Myös paikalliselle uutistarjonnalle riittää aina kysyntää.

-- Paperille painetun sanomalehden elinkaari on laskusuunnassa, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö sanomalehtien kustantajat voisi pärjätä. Sanomalehden uutistarjontaa ja sisältöä voi paketoida muihinkin välineisiin.

Yhdysvalloissa tästä vuodesta odotetaan läpimurtoa sähköisille lukulaitteelle, joista verkkokauppayhtiö Amazonin markkinoima Kindle on tällä hetkellä suurimmassa huudossa. Laitteeseen voi maksusta ladata kirjoja tai lehtiä. Lintulahti uskoo, että jollakin aikavälillä sanomalehdet siirtyvät paperilta sähköisiksi.

Sanomalehtien painamisen ja jakamisen kallistuessa lisääntyvät paineet päästä irti paperista. Lintulahti arvelee, että kun Kindlen toimivuudesta saadaan lisää kokemusta Yhdysvalloista, on Suomessakin aika lähteä kokeilemaan.

-- Suomessa liikkelle lähtö riippuu mediayhtiöiden ja laitevalmistajien valmiudesta ja yhteydentarjoajasta. Siinä tarvitaan yhteistyötä ja paketointia, että kuluttaja saa koko paketin, Lintulahti sanoo.

Ilmoita asiavirheestä