Siitä seppo Ilmarinen,/takoja iän-ikuinen,/takoa taputtelevi,/lyöä lynnähyttelevi./Takoi Sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn,/toisehen on suolamyllyn,/rahamyllyn kolmantehen, kerrotaan Kalevalassa Ilmarisen Sammon-taonnasta.
Torstaina ilmestynyt Suomen lasten Kalevala sanoo saman suorasanaisesti: Sampo, kirjokansi, oli vihdoinkin seppo Ilmarisen alasimella. Riemuissaan hän takoi sammon taitavasti: yhteen laitaan jauhomyllyn, toiseen suolamyllyn ja kolmanteen laitaan rahamyllyn.
Otavan julkaisema Suomen lasten Kalevala sisältää kaikki kansalliseepoksemme tarinat. Kirja sisältää myös runsaasti näytteitä eepoksen runokielestä.
Seikkailut ja tapahtumat on nykykielelle kirjoittanut kouluneuvos Kirsti Mäkinen ja teoksen on kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin.
Kirsti Mäkinen arvelee, ettei pelkkiin runoihin ja säkeisiin perustuva Kalevala jaksa kiinnostaa lapsia ja nuoria. "Heitä kuitenkin kiehtoo fantasiakirjallisuus, ja Kalevalan vauhdikkaat kertomukset nykykielellä kiinnostavat varmaan uudella tavalla."
Teos on tarkoitettu lapsille esikouluikäisistä alkaen, mutta myös nuorille. Sekä tietenkin lasten vanhemmille, jotka hekään eivät enää välttämättä muista esimerkiksi, kuka sen kivisen leivän leipoikaan ja kenelle.
Kalevalasta on Suomessa ilmestynyt kymmeniä laitoksia, osa koulukäyttöön, osa taiteilijoiden kuvittamia loistopainoksia. Suorasanaisesti Kalevalan tapahtumat ovat tulleet suomalaisille tutuksi esimerkiksi Topeliuksen Maamme kirjasta, jota käytettiin kansakouluissa vuosikymmenien ajan.
Lapsille laadittuja Kalevala-julkaisuja ovat olleet muun muassa 1950- ja 60-luvuilla laaditut Martti Haavion Kalevalan tarinat ja Aili Konttisen Lasten kultainen Kalevala sekä Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala vuodelta 1992.