Lainauskorvausten nostaminen on kirjailija Juha Itkosen mukaan tunnustus sille, että kirjailijallakin on Suomessa oikeus ja mahdollisuus elää työllään.
Valtiovarainministeriö on esittänyt ensi vuoden talousarvioesityksessään lainauskorvauksen vuotuisen määrärahan nostamista 9,2 miljoonasta eurosta 15,6 miljoonaan.
Kyse on siitä, millaisen tekijänoikeuskorvauksen kirjailija, kuvittaja tai musiikintekijä saa siitä, että heidän luomiaan teoksia lainataan maksuttomasti kirjastoista.
Asiasta on väännetty Itkosen mukaan kättä jo monta vuotta.
– Meillä on ollut laaja joukko kirjailijoita mukana lobbaamassa. Työ on ollut pitkäjänteistä ja vaatinut kärsivällisyyttä.
Valtiovarainministeriön esitys korvausten nostosta kuitenkin yllätti kirjailijat.
– Ehkä aika oli nyt kypsä. Ymmärtääkseni kaikki puolueet ovat korotuksen takana, vaikeahan kenenkään on sanoa, ettei meillä mitään kirjallisuutta tarvita, kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen sanoo.
Suomen lainauskorvauksen historia on varsinainen häpeäpilkku. Ennen vuotta 2007 tekijöille ei ollut Suomessa käytössä minkäänlaista korvausta teoksen maksuttomasta lainauksesta.
Tekijänoikeuslaissamme luki, että tekijöillä on oikeus korvaukseen teostensa lainaamisesta. Lauseen jälkeen seurasi kuitenkin lisäys, että korvausta ei tarvitse suorittaa, mikäli lainaaminen tapahtuu yleisistä kirjastoista tai opetus- ja tutkimuskirjastoista.
– Meillä oli kaikki merkittävä lainaustoiminta suljettu poikkeuksen piiriin, Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston toiminnanjohtajan Anne Salomaa sanoo.
Muissa Pohjoismaissa korvaus on ollut käytössä 1950-luvulta.
Lainauskorvauksen korotuksessa on kyse valtion talouden mittakaavassa pienestä summasta. Kirjailijoille sillä on kuitenkin valtava merkitys.
– Tekijänoikeus suojaa luovien ihmisten työtä. Kun työstä saa oikeudenmukaiset korvaukset, voivat myös kirjailijat keskittyä ammattiinsa, Oinonen sanoo.
Hän uskoo, että kirjoittamisen ohella tehty silpputyö, kuten opettaminen, jää korotuksen myötä vähemmälle.
Kuinka suuri rahallinen merkitys korotuksella on yksittäisille kirjailijoille, riippuu tekijän tuotannon laajuudesta ja teosten lainamääristä.
Tekijöille maksettavien korvausten keskiarvo tulee Salomaa mukaan nousemaan korotuksen myötä jopa sadoilla euroilla.
Itkonen on itse työskennellyt vapaana kirjailijana viimeiset kymmenen vuotta.
– Vaikka pystyn itse keskittymään romaanien kirjoittamiseen, koostuu toimeentulo muiden kirjailijoiden tapaan useista eri puroista. Jokainen kirja on riskihanke ja harvoin pelkällä siitä muodostuvalla myynnillä tulee toimeen.
Kirjamyynti on Suomessa laskemaan päin. Kirjoja lainataan vuosittain 90 miljoonaa ja myydään noin 20 miljoonaa kappaletta.
– Olemme aktiivinen kirjastokansa ja lainamäärämme ovat Pohjoismaiden suurimpia. Senkin vuoksi lainauskorotus on kotimaiselle kirjallisuudelle elintärkeä, Salomaa sanoo.