Suomen palvelualan vienti on tähän saakka keskittynyt tietotekniikan palveluihin, tekniseen suunnitteluun ja konsultointiin. Nyt myös osa suomalaisista kuluttajapalveluista on kansainvälistymässä, ja uusia mahdollisuuksia etsitään erityisesti hyvinvointipalveluista.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hoivapalvelujen tuottamiseen on monissa maissa syntynyt kansainvälisesti menestyviä yrityksiä, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksessä.
Palveluiden vientiä ja kansainvälistymistä kartoittanut, Reijo Mankisen, Jyrki Ali-Yrkön ja Pekka Ylä-Anttilan tekemä selvitys julkistettiin keskiviikkona.
Yksi esimerkki hoivapalveluiden onnistuneesta kansainvälistymisestä on ruotsalainen Carema, joka toimii jo kaikissa Pohjoismaissa, myös Suomessa. Suomalaisista yrityksistä taas ainakin lääkäriasemaketju Mehiläinen on aikeissa mennä mukaan Pietarissa toimivaan lääkäriasemaan, Etlan selvityksessä todetaan.
Suomalaisittain kiinnostavia palvelualan kansainvälistymiskohteita ovat luonnollisesti juuri lähialueet kuten Viro ja Venäjä, mutta jyrkkä tulotasojen ero rajanaapurien kanssa aiheuttaa omia ongelmiaan.
Esimerkiksi kuljetuspalveluissa Suomen korkeat työvoimakulut heikentävät meikäläisten yritysten kilpailukykyä. Toisaalta naapurimaista voi helposti houkutella meille työvoimaa matalastikin palkattuihin töihin.
Laadulla ja osaamisella sen sijaan voi kilpailla myös vientimarkkinoilla. Toimivan brandin, toimintatavan tai palvelumallin hyödyntäminen monilla markkinoilla yhtä aikaa tuottaa myös skaalaetuja, kun toimintaa voidaan harjoittaa entistä laajemmassa mittakaavassa.
Mahdollisuuksia piilee Etlan selvityksen mukaan etenkin korkean teknologian sivutuotteena syntyvissä palveluissa. Toisaalta myös matkailualalla näkymät ovat varsin hyvät. Esimerkiksi hoiva- ja terveyspalveluja voidaan tarjota osana matkailupalveluja.
Toinen mahdollisuus on etabloitua ulkomaille eli kansainvälistyä tekemällä investointeja ulkomailla toimiviin palveluyrityksiin.